maa.jpg

HomeHome

 

Geologi Seppo Mononen

 

Pientalon  Perustaminen

                                          

Seppo Mononen, geologi, P. Eng. (Professional Engineer, Canada)

ISBN 978-952-5543-73-5 (HTML)

Copyright © Seppo Mononen 2000-2012       

All rights reserved

litorina 2011,2 

 

Perust.jpg

This site  The Web 

JOHDANTO

 

Nämä ohjeet on tarkoitettu pientalorakentajille kokoelmaksi käytännössä toimivia neuvoja, sekä rohkaisuksi omaa kotia suunnitteleville käyttää muitakin ratkaisuja kuin maavarainen lattia, joka on altis rakennusvirheille ja kosteuden aiheuttamille homehaitoille ja rakenteellisille vaurioille.

 

Perustukseen sijoitettava pohjakerros, kellari ja ryömintätila ovat hyväksi koettuja vaihtoehtoja jotka lisäävät talon asumismukavuutta. Niistä on rahallista etua perustusten rakentamiskustannuksissa sekä lämmityskustannuksien säästönä. Maavaraislattiatalojen yleinen säilytystilan puute lievittyy myöskin.

 

Alakertojen myöhempi omaehtoinen suunnittelu ja viimeistely voi olla mielekäs koko perheen harrastus: saunat, työhuoneet, verstaat, oleskeluhuoneet, musiikkihuoneet jne. yleensä tarpeellinen tila lasten kasvaessa.

 

 

______________________________________

 

Sisällysluettelo

 

(Sivunumerot ovat niteen sivunumeroita)

LUKU 1. TARVEAINEET sivu 5
              
1.1. Betoni 5
LUKU 2.
KUORMAT 6
                            2.1. Maan ja kallion kantavuus 6
LUKU 3.
KAIVAMINEN 8
                            3.1. Yleistä 8
                            3.2. Syvyys 8

              
3.3. Täyttö   9
              
3.4. Ojat anturan alitse 9
LUKU  4.
VESI- JA KOSTEUSTIIVISTÄMINEN 10
                            4.1. Yleistä 10
                            4.2. Tarveaineet 10
                            4.3. Seinien vesitiivistäminen 10
                            4.4.
Lattioiden vesitiivistäminen 11
                            4.5
. Seinien kosteustiivistäminen 11
                            4.6. Laattojen kosteustiivistäminen 11
LUKU 5.  KUIVATUS 12
                            5.1. Soveltaminen 12
                            5.2. Yleistä 12
                            5.3.
Salaojaputket 12
                            5.4. Rakeinen kuivatuspatja 13
                            5.5.
Veden poisjohtaminen 13
                            5.5. Pintakuivatus 14
LUKU 6. 
   ANTURAT JA PERUSTUKSET 14
                            5.1. Soveltaminen 14
                            6.2. Yleistä 14
                            6.3. Anturat 15
                            6.4. Perusmuurit 17
                            5.5.
Palkkien tukeminen 19
                            6.6. Rappaus ja viimeistely 19
LUKU 7.
   PERUSLAATAT 19
                            7.1. Soveltaminen 19
                            7.2. Laatan alustat 19

                            7.3. Vesi- ja kosteustiivistäminen 20
                            7.4. Kuivatus 20
                            7.5.
Betoni 20
                            7.6. Paksuus ja korkeus 20
                            7.7.
Putket ja kanavat 21
                            7.8. Saumat 21

LUKU 8. PILARIT 21

                            8.1. Soveltaminen 21
                            8.2. Yleistä 21
                            8.3. Teräspilarit 22
                            8.4. Puiset pilarit 22
                            8.5. Kappalekivipilarit 23
                            8.6. Betonivalupilarit 25
LUKU 9.
RYÖMINTÄTILAT 23
                           9.1. Yleistä 23
                           9.2. Pääsy 23
                           9.3. Tuuletus 24
                           9.4.
Korkeus 24
                           9.5.
Kuivatus 24
                           9.6. Maapeite 25
                           9.7.
Paloturvallisuus 25

LUKU 10.     JALKAKÄYTÄVÄT, AJOTIET JA PYSÄKÖINTIALUEET 25

                           10.1.Pysäköintialueet 25
                           10.2.Ajotiet 25
                           10.3.Jalkakäytävät 26
LUKU 11. RAKENNUSPAIKAN YMPÄRISTÖN PARANNUKSET 28
                           11.1. Yleistä 28
                           11.2. Olemassa olevat puut 28
                           11.3.Tasoittaminen ja ruokamulta 29
                           11.4.Nurmikkoalueet 29
                           11.5.Puiden ja pensaiden istuttaminen 30

 

 

Taulukot

 

TAULUKKO 1 A  - BETONIN SEKOITTAMINEN TILAVUUDEN MUKAAN 5
TAULUKKO 2 A
  - 
MAAN JA KALLION SALLITTU KUORMITUSPAINE 6
TAULUKKO 3 A
  - 
PERUSTUSTEN VÄHIMMÄISSYVYYDET 8
TAULUKKO 6 A
  - 
ANTUROIDEN VÄHIMMÄISLEVEYDET 16
TAULUKKO 6 B
  - 
PERUSMUURIEN PAKSUUDET 17
TAULUKKO 10 A - 
JALKAKÄYTÄVIEN LEVEYDET 26

 

_____________________________________________________________
                     

 

LUKU 1  - TARVEAINEET


1.1. Betoni

 

1.1.1.     Betoni tulee suunnitella, sekoittaa, asentaa ja viimeistellä sekä. koestaa hyväksyttyjen menetelmien mukaisesti.

    1.1.2.       Sementin tulee olla hyväksyttyä laatua. Sulfaatteja kestävää sementtiä tulee käyttää, jos betoni tulee suoraan kosketukseen sulfaatteja sisältävään maahan mikä voisi olla tavallista sementtiä heikentävää.

1.1.3.      Kiviaines tulee olla hiekkaa, soraa, murskesoraa, mursketta, laajennettua savea, jotka ovat laadultaan hyväksyttyjä. Kiviaines tulee olla puhdasta, hyvin lajittunutta ja vapaata haitallisista epäpuhtauksista ja orgaanisista jäänteistä.

    1.1.4.        Veden tulee olla puhdasta ja vapaata haitallisista määristä öljyä, orgaanista ainetta, lietettä tai muuta haitallisista ainetta.

1.1.5.      Ellei muuten erikseen määrätä, teräksettömän betonin puristuslujuus tulee olla vähintään 14 MPa 28 päivän kuluttua.

    1.1.6.       Jos betonia käytetään autotallin tai autokatoksen lattian tai ulkorappujen tekoaineena, sen puristuslujuuden tulee olla vähintään 20 MPa 28 päivän kuluttua.

1.1.7.       Taulukon 1 A betonisekoitukset tulee käsittää hyväksyttäviksi, kun kiviaines ei rakeisuudeltaan ole karkeampaa kuin 50 mm.

 

 

 

Betonin lujuus MPa

Osaa sementtiä

Osaa hiekkaa

Karkeaa kiviainesta

14

1

1

2

-

4 osaa; tai

6 osaa luonnonsoraa

17

1

1

2

-

3½ osaa alle 40 mm raekokoa; tai

5½ osaa luonnonsoraa

Sarake 1

Sarake 2

Sarake 3

Sarake 4

 

TAULUKKO 1 A - BETONIN SEKOITTAMINEN TILAVUUDEN MUKAAN

 

(1.1.8.) -

1.1.9.        Raudoitettu betoni tulee suunnitella määräysten mukaisesti.

1.1.10      Jos ilman lämpötila on alle 5  ºC, betoni tulee pitää vähintään

10 ºC lämpötilassa, tai vähintään 25 º lämpöisenä sekoitettaessa ja valettaessa ja pidettävä vähintään 10 ºC lämpötilassa va­lamista seuraavien vähintään 72 h ajan. Mitään jäätynyttä ma­teriaalia tai jäätä ei tule käyttää seoksessa.

 

 

LUKU 2 - KUORMAT

 

 

2.1. Maan ja kallion kantavuus

 

2.1.1.       Lukuun ottamatta kohtien 2.1.2, 3 ja 4 sekä luvun 6 poikkeuksia siinä tapauksessa että anturan leveys ei ylitä 1 m, suurin sal­littu maan tai kallion kuormituspaine tulee määrittää kuormituskokeilla jossa käytetty levy on kooltaan vähintään 300 mm ker­taa 300 mm, ja sallittava kuormituspaine ei ylitä 1/3 suurim­masta koekuormituspaineesta tai ei ylitä 1/3 siitä kuormituspaineesta, joka saa laatan painumaan 25 mm; tai muulla hyväksyttävällä tavalla.

2.1.2.       Jos maan tai kallion sallittavaa kuormituspainetta ei määri­tetä kohdan 2.1.1 mukaisella kuormituskokeella tai muulla hy­väksyttävällä tavalla, taulukon 2 A arvoja voidaan soveltaa.

 

 

Maan laji ja laatu tai kallio

Suurin sallittava

 kuormituspaine kN/m²

Tiukka tai tiivistetty hiekka tai sora

Löyhä hiekka tai sora

Tiivis tai tiivistetty siltti

Kova savi

Jäykkä savi

Pehmeä savi

Pohjamoreeni

Ehjä kivi, kiintokallio

150

50

100

150

75

40

200

500

Sarake 1

Sarake 2

 

TAULUKKO 2 A - MAAN JA KALLION SALLITTAVA KUORMITUSPAINE

 

 

2.1.3.   Jos kantavan pinnan alapuolella vähemmän kuin kahden anturanleveyden etäisyydellä on maata tai kalliota, jonka sallittava kuormituspaine on pienempi kuin kantavan maalajin, perustuksen suunniteltu kantavuus tulee olla pienempi kuin paine millä heikompi maalaji kuormitettaisiin kantokykynsä yli. Tällaisessa tapauksessa kantavan pinnan alais­ta painetta laskettaessa anturan paineen otaksutaan jakautuvan tasaisesti vaakasuoralle tasolle katkaistun kartioleikkauksen pohjalle, joka kartiopinta leviää alaspäin anturan alapinnasta 60º kulmassa vaakasuoraan nähden.

2.1.4.       Jos perustusta kannattaa sora, hiekka tai siltti jossa pohjaveden pinta on kantavan pinnan alapuolella lähempänä kuin perustuksen leveys, sallittava kuormituspaine tulee olla 50 prosenttia siitä mikä on kohtien 2.1.1. tai 2.1.2. mukaisesti määritetty.

2.1.5         Tavanomaista, hyväksyttyä perustuksen suunnittelumenetelmää voidaan käyttää edellä kuvatun sijasta, ja sellaista tulee käyttää jos syvät perustukset ovat kysymyksessä, tai jos anturan leveys on suurempi kuin mitä tässä sovelletaan.

2.1.6.       Jos perustus on alueella jossa maan vesipitoisuuden vaih­telusta aiheutuvaa maan liikettä voi esiintyä, joka voisi aiheuttaa huomattavaa vahinkoa rakenteille, sellaisiin suojatoimiin tulee varautua joilla maan liikkuminen ja sen haittavaikutukset eliminoidaan mahdollisimman tarkkaan.

2.1.7.       Seinät tulee suunnitella niin, että ne kestävät seinämän tukeman maan sivuttaisen paineen.

 

 

 

LUKU 3 KAIVAMINEN


3.1. Yleistä

3.1.1.       Pintamaa ja kasvijäänteet tulee poistaa koko rakennuksen alle jäävältä alueelta vähintään 30 cm syvyyteen.

3.1.2.       Jokaisen kaivannon pohjan tulee olla vapaa orgaanisesta maasta.

3.1.3.       Kaivannot tulee pitää vapaana seisovasta vedestä.

3.1.4.       Kaivantojen pohjat tulee suojella jäätymiseltä koko rakennusajan.

 

3.2. Syvyys

 

3.2.1.       Peruskaivannot tulee tehdä häiriintymättömään maahan saakka.

3.2.2.        Kohtien 4 ja 5 poikkeuksin perustuksen vähimmäissyvyys lopullisesta maanpinnasta laskien tulee olla taulukon 3 A mukainen.

 

 

Maalaji

Perustus, joka sisältää lämpimän alakerran, kellarin tai ryömintätilan

Perustus, joka ei sisällä mitään lämpimiä tiloja

Hyvä maan kuivatus vähint. routarajaan

Huono maan kuivatus

Hyvä maan kuivatus vähint. routarajaan

Huono maan kuivatus

Kallio

Ei rajoitusta

Ei rajoitusta

Ei rajoitusta

Ei rajoitusta

Karkearakeinen maalaji

Ei rajoitusta

Ei rajoitusta

Ei rajoitusta

Routarajan ¹ alapuolelle

Siltti

Ei rajoitusta

Ei rajoitusta

Routarajan¹ alapuolelle

Routarajan¹ alapuolelle

Savi ja epävarmasti määritellyt

1,2 m

1,2 m

1,2 m mutta vähintään routarajan¹ alapuolelle

1,2 m mutta vähintään routarajan¹ alapuolelle

Sarake 1

Sarake 2

Sarake 3

Sarake 4

Sarake 5

 

                 TAULUKKO 3 A -  PERUSTUSTEN VÄHIMMÄISSYVYYDET

 

3.2.3.       Betoniset ulkoraput, joissa on enemmän kuin 2 askelmaa, tulee perustaa kohdan 2 mukaisesti. Betoniraput joissa on 1 tai 2 askelmaa, voidaan jättää maanpinnan varaan.

3.2.4.       Kohdassa 2 vaadittuja perustamissyvyyksiä voidaan vähen­tää, jos kokemus paikallisista olosuhteista osoittaa, että pienempi syvyys on riittävä; tai jos perustus on suunniteltu pienemmälle syvyydelle (eristys).

3.2.5.       Vaadittuja perustamissyvyyksiä kohdassa 2 ei sovelleta rakennuksiin joiden ylärakenteet eivät vahingoitu roudan mahdollisesti aiheuttamista eriasteisista maan liikkeistä, eikä lisärakennuksiin joissa ei ole enempää kuin 1 kerros­korkeus ja joiden pinta-ala on enintään 50 m2.

 

 

3.3. Täyttö

 

3.3.1.       Täyttömateriaali tulee asentaa paikalleen niin, että salaojaputkia tai perusmuurin mahdollista vesitiivistettä ei vahingoiteta.

3.3.2.       Täyttömateriaalin tulee olla asennettuna niin, että vettä perustukseen keräävää kaatoa ei synny sen jälkeen kun täyte on painunut.

3.3.3.       Täyttömateriaali 600 mm lähempänä perustusta tulee olla vapaata epäpuhtauksista ja Ø 250 mm suuremmista kivistä.

 

3.4. Ojat anturan alitse

 

Viemäriä, vesijohtoa tms. varten tehdyt kanavat tai ojat anturan alitse tulee täyttää sullomalla tiivistetyllä maalla, tai ne tulee täyttää betonilla, jonka lujuus on vähintään 10 MPa.

 

Alkuun

LUKU 4.  VESI- JA KOSTEUSTIIVISTÄMINEN

 

4.1. Yleistä

 

4.1.1.       Tämä luku koskee kaikkia rakennuksia koosta riippumatta.

4.1.2.       Joka paikassa, missä hydrostaattista painetta esiintyy, maavaraiset lattiat ja seinien ulkopinnat tulee vesitiivistää.

4.1.3.       Jos hydrostaattista painetta ei esiinny ja ulkopuolinen lopullinen maanpinta on korkeammalla kuin maan pinta perusmuurin sisäpuolella, perusmuurin ulkopinnat maanpinnan alapuolella tulee kosteustiivistää.

4.1.4.       Seuraavan kohdan 5 poikkeuksin kun hydrostaattista painetta ei esiinny, maavaraiset laatat tulee kosteustiivistää, paitsi autotalleissa.

4.1.5.       Kun hydrostaattista painetta ei esiinny, viimeistelemättömien alakertojen ja kellareiden maavaraiset lattiat eivät vaadi kosteustiivistystä jos laatta on valettu rakeisesta materiaalista tehdylle kuivatuspatjalle, niin kuin luvussa 5 esitetään.

4.1.6.       Maanalaisten rakenteiden katot tulee vesitiivistää, niin että veden pääsy rakenteisiin estetään.

 

 

4.2. Tarveaineet

 

Bitumimateriaalit, joita käytetään kosteustiivistämiseen ja vesitiivistämiseen tulee olla hyväksyttyä tyyppiä ja laatua,

 

 

4.3. Seinien vesitiivistäminen

 

4.3.1.       Kappalekivestä tehdyt vesitiivistettävät seinät tulee rapata vähintään 6 mm paksulla laastilla luvun 6 mukaisesti. Betonivaluseinistä kaikki reiät ja kolot jotka syntyvät siteitten poistamisesta, täytetään laastilla tai vesitiivistysaineella.

4.5.2.       Vesitiivistettävät betoni- tai kappalekiviseinät tulee peittää vähintään kahdella bitumilla kyllästetyllä suodatinkangaskerroksella, niin että kumpikin kerros sementoidaan paikalleen bitumilla ja peitetään ylt'ympäriinsä kaikenkattavalla bitumikerroksella.

 

 

 

 

4.4. Lattioiden vesitiivistäminen

 

Vesitiivistettävät kellarinlattiat tulee varustaa suodatinkangasjärjestelmällä, joka tehdään kahden vähintään  75 mm paksun betonikerroksen väliin. Lattia­suodatin tulee mopata seinäsuotimeen niin että muodostuu täysin vettä pitävä sauma lattian ja seinän yhtymäkohtaan.

 

 

4.5. Seinien kosteustiivistäminen

 

4.5.1.       Kappalekivestä tehdyt kosteustiivistettävät seinät tulee rapata ulkopinnaltaan lopullisen maanpinnan alapuoliselta osaltaan vähintään 6 mm paksulla laastikerroksella joka liittyy anturanpäälliseen laastiin samanaikaisesti kuin ensimmäinen harkkorivi muurataan. Betoniseinistä tulee täyttää kaikki reiät ja kolot jotka syntyvät siteiden poistossa sementtilaastilla tai kosteustiivistysaineella.

4.5.2.       Paksu kerros bitumia tai muuta kosteustiivistysainetta tulee levittää betonin tai rappauksen päälle lopullisen maanpinnan alapuoliselle perusmuurin osalle.

4.5.3.       Jos erillinen sisäpuolinen verhous asennetaan sille betoni- tai kappalekiviseinän osalle,  joka on kosketuksissa ulkopuoliseen maahan, tai jos puukehikko kiinnitetään sisäpuolelle eristyksen tai viimeistelyn kiinnittämistä varten, perusmuurin  sisäpinta maanpinnan alapuolella olevalta osalta tulee kosteustiivistää.  Kosteustiivistyksen tulee ulottua kellarin lattiasta maanpinnan tasolle. Suodatinta ei tule asentaa maanpinnan tason yläpuolelle eristyksen ja perusmuurin väliin. Kosteustiivistys tulee olla vähintään 0,05 mm paksua polyeteenikalvoa joka on saumoistaan vähintään 10 cm päällekkäin, tai vastaavasta materiaalista.

 

 

4.6.      Laattojen kosteustiivistäminen

 

4.6.1.       Kun peruslaattoja kosteustiivistetään, tiivistys tulee asentaa laatan alapuolelle, paitsi jos erillinen lattia valetaan peruslaatan päälle jolloin kosteustiivistys voidaan tehdä laatan yläpinnalle. 

4.6.2.        Jos kosteustiivistys tehdään laatan alapuolelle, se tulee tehdä 0,15 mm polyeteenistä         tai rullakattohuovasta. Kosteustiivistyksen saumat tulee olla vähintään 1000 mm päällekkäin.          

4.6.3.       Jos kosteustiivistys asennetaan peruslaatan päälle, se tulee tehdä vähintään  kahdella laattaan mopatulla bitumikerroksella, 0,05 mm paksuisella polyeteenikalvolla tai vastaavalla.

 

 

LUKU 5.  KUIVATUS

 

5.1. Soveltaminen

 

5.1.1.       Tätä lukua sovelletaan maanalaiseen ja pintakuivatukseen kaikille rakennuksille koosta riippumatta.

5.1.2.       Ryömintätilojen kuivatus tulee olla luvun 9 mukainen.

5.1.3.       Peruslaattojen kuivatus tulee olla luvun 7 mukainen.

 

 

5.2. Yleistä

 

Ellei nimenomaan osoiteta tarpeettomaksi, jokaisen ulkoisen perusmuurin tulee olla salaojitettu joko tiili- tai muoviputkella koko ulkoisen perusmuurin pituudelta seuraavan kohdan 5.3 mukaisesti tai rakeisella kuivatuspatjalla kohdan 5.4 mukaisesti.

 

5.3. Salaojat

 

5.3.1.       Tiiliputket ja muovisa1aojaputket joita käytettään perustuksen salaojituksessa, tulee olla hyväksyttyä tyyppiä ja laatua.

5.5.2.       Salaojaputket joita käytetään perustuksen kuivattamiseen, tulee olla halkaisijaltaan vähintään 100 mm.

5.3.3.    Salaojaputket tulee laskea häiriintymättömälle tai hyvin tiivistetylle maalle niin, että putki on kokonaan peruslaatan tai anturan alapinnan tai ryömintätilan alapuolella.

5.3.4.    Tiiliputket tulee laskea niin, että liitokseen jää 6 - 10 mm väli. Liitoksen yläpuoli tulee peittää tervapaperilla, 0,10 mm polyetyleenillä tai kattohuovan palasella.

5.3.5.    Yläpuolelta ja sivuilta salaojaputki tulee peittää vähintään 150 mm paksulla kerroksella mursketta tai muulla rakeisella materiaalilla, josta enintään 10 painoprosenttia läpäisee 4 mm:n seulan.

 

 

5.4. Rakeinen kuivatuspatja

 

5.4.1.       Rakeinen materiaali, jota käytetään perustusten pohjan kuivattamiseen, tulee käsittää yhtenäisen kerroksen mursketta tai muuta rakeista materiaalia, jossa enintään 10 painoprosenttia läpäisee 4 mm:n seulan.

5.4.2.       Rakeinen materiaali kohdassa 1 edellä tulee asentaa häiriintymättömälle tai tiivistetylle maalle vähintään 125 mm:n paksuudelta rakennuksen alle, ja ulottuen vähintään 300 mm anturan ulkoreunasta tai laatan ulkopuolelle.      

5.4.3.       Kuivatuspatjalla kuivatettavan kaivannon pohja tulee tehdä viettäväksi niin, että koko kuivattava, edellisen kohdan 2 mukainen alue kaataa keräilysumppuun kohdan 5.5.2. mukaisesti.

5.4.4.       Olosuhteissa, jossa kostean rakennuspaikan takia maa voisi sekoittua rakeisen kuivatuspatjan materiaalin kanssa, riittävästi  materiaalia tulee lisätä patjaa paksuntaen niin, että kuivatuspatjan ylimmäiset  125 mm pysyvät vapaana vedestä.

 

5.5. Veden poisjohtaminen

 

5.5.1.       Salaojaputki tulee johtaa viemäriin, kuivatusojaan tai kuivaan kaivoon.

5.5.2.       Jos keräilykaivo on tarpeellinen, sen tulee olla vähintään 750 mm syvä ja se tulee varustaa kannella. Jos painovoimalla tapahtuva kuivatus ei ole mahdollista, automaattinen kaivopumppu tulee asentaa veden pumppaamiseksi viemäriin, kuivatusojaan tai kuivaan kaivoon.

5.5.3.       Kuivia kaivoja voidaan käyttää ainoastaan, jos rakennuspaikan sijainti on alueella jossa luonnollisen pohjaveden taso on kuivan kaivon pohjan alapuolella. Kuivien kaivojen tulee olla vähintään 5 m etäisyydellä  rakennuksen perustuksesta ja sijaita niin, että kaato on rakennuksesta poispäin.

 

5.6. Pintakuivatus

 

5.6.1.       Rakennus tulee sijoittaa, tai rakennuspaikka tehdä kaltevaksi niin, että vettä ei keräänny rakennukselle tai sen läheisyyteen.

5.6.2.       Pintakuivatus tulee suunnata poispäin mahdollisesta vedenottokaivosta ja septisen tankin imeytyskerroksesta.

5.6.5.       Jos pintavesi ajotieltä näyttää mahdollisesti kerääntyvän tai virtaavan autotalliin, keräilyallas tulee asentaa niin, että riittävä kuivatus saadaan aikaan.

5.6.4.       Jos rännien syöksyputket on asennettu muttei johdettu viemäriin, maan kuluminen tulee estää sopivalla tavalla.

5.6.5.       Ajotiet, kävelytiet, terassit, tukivallit ja muu rakentaminen tulee tehdä niin, että ne eivät estä pintakuivatuksen  vapaata virtausta.

 

Alkuun

LUKU 6 - ANTURAT JA PERUSTUKSET

 

 

6.1. Soveltaminen

 

6.1.1.       Tätä lukua tulee soveltaa sekä paikalla  alettuihin että kappalekivestä tehtyihin perusmuureihin ja paikalla valettuihin anturoihin,  paitsi maalajeille, jotka luetellaan kohdassa 6.1.2 alla, ja paitsi siinä tapauksessa että rakennus on betoni- tai teräsrunkoinen. Jos perustus käsittää muita materiaaleja kuten tehdasvalettua betonia, terästä tai puuta, perustus tulee suunnitella  erikseen noudattaen soveltuvia määräyksiä. Poikkeuksena on vielä lattiapinta-alaltaan korkeintaan 50 m² olevat korkeintaan 1 kerroksen korkuiset autotallit. 

6.1.2.       Jos perustus lasketaan pehmeälle savelle tai hyvin pehmeälle savelle, tätä lukua ei sovelleta vaan anturan koko tulee suunnitella erikseen.

 

 

6.2. Yleistä

 

6.2.1          Betonin tulee olla luvun 1 mukaista. Betoni, jota käytetään raudoittamattomiin anturoihin ja perustuksiin, tulee olla puristuslujuudeltaan vähintään 14 Mpa 28 päivän kuluessa.

6.2.2.       Kappalekivi tulee olla kuormitusta kestävää tyyppiä ja niiden puristuslujuus kappaleen kokonaisalan suhteen tulee olla vähintään 7,5 Mpa ontoille harkoille ja vähintään 12,5 Mpa kiinteille.

6.2.3.       Laasti, laastisaumat ja suojaus perusharkkoja varten tulee olla hyväksyttävän käytännön mukaiset.

6.2.4.       Jos pilarityyppistä perustusta käytetään, tukipilarit tulee suunnitella niin, että ne kantavat kuormat ylärakenteista.

6.2.5.       Jos pilareita käytetään perustusjärjestelmässä 1 kerroksen korkuisissa rakennuksissa, pilarit tulee asentaa niin, että ne tukevat pääasiallisten runkojäsenten kuormat, ja ne tulee sijoittaa korkeintaan 3,5 m etäisyydelle toisistaan runkoa myöten mitaten, ellei pilareita ja anturoita ole suunniteltu suurempia jännevälejä varten. Tällaisten pilarikkojen korkeus tulee olla korkeintaan 3 kertaa niiden alapään pienin ulottuvuus. Jos harkkoja käytetään pilarien rakentamiseen, harkot tulee asentaa niin, että niiden ontelot tulevat pystysuoraan ja, jos rakennuksen leveys on 4,3 m tai vähemmän, niin että harkkojen pisin ulottuvuus on suorassa kulmassa rakennuksen pisintä sivua vastaan.

 

 

6.3. Anturat

 

6.3.1.       Anturat tulee asentaa jokaisen seinän, pilarin, pylvään tukipilarin, takan ja muuratun savupiipun alle, jotka kantavat maan tai kallion varassa, paitsi että anturat voidaan jättää pois pilareiden ja betonivaluperusmuurin alta, jos maan tai kallion kuormankantokykyä ei ylitetä.

6.3.2.       Anturan tulee levätä häiriintymättömän maan tai kallion, tai tiivistetyn rakeisen täytteen päällä.

6.3.3.    Anturan tulee olla kooltaan sellainen, että se tyydyttävästi kantaa kaikki sille tulevat kuormat. Paitsi kohtien 6.3.5 ... 8 poikkeuksia, anturan vähimmäiskoko tulee olla taulukon 6 A mukainen edellyttäen, että tuettujen palkkien pituus ei ylitä 4,9 m eikä suunniteltu liikkuva kuorma ylitä 2,4 kN/m². Jos suunniteltu liikkuva kuorma ylittää 2,4 kN/m² tai kannattavien palkkien jänneväli ylittää 4,9 m, anturat tulee suunnitella erikseen.

6.3.4.       Jos perustaminen tapahtuu soralle, hiekalle tai siltille, jossa pohjaveden pinta on vähemmän kuin anturan leveyden syvyydellä kantavan pinnan alapuolella, anturan leveys tulee olla vähintään kaksi kertaa se leveys, joka on annettu taulukossa 6 A.

 

 

Kannatettavien kerrosten lukumäärä

Anturan vähimmäisleveys

Enintään 3 m välein olevia pilareita tukevien anturoiden vähimmäispinta-ala (huom. 1)

Ulkoseinää kannattava

Väliseinää kannattava

1 kerros

2 kerrosta

3 kerrosta

250 mm (huom. 2)

350 mm (huom. 2)

450 mm (huom. 2)

200 mm (huom. 3)

350 mm (huom. 3)

500 mm (huom. 3)

0,4 m²

0,75 m²

1,0 m²

Sarake 1

Sarake 2

Sarake 3

Sarake 4

Huomautus 1: Katso kohta 6.3.8.

Huomautus 2: Katso kohdat 6.3.5. ja 6.3.6.

Huomautus 3: Katso kohta 6.3.7.

 

                 TAULUKKO 6 A - ANTUROIDEN VÄHIMMÄISLEVEYDET

 

6.3.5.       Ulkoseiniä tukevien anturoiden leveyttä taulukon 6 A sarakkeessa 2 tulee lisätä 65 mm jokaista perusmuurin tukemaa kerrosta kohti jossa puurunkoisen seinän ulkopuolelle asennetaan tiilivuoraus.

6.3.6.       Ulkoseiniä tukevien anturoiden leveyttä taulukon 6 A sarak­keessa 2 tulee lisätä 130 mm jokaista perusmuurin tukemaa kiviseinäkerrosta kohti.

6.3.7.       Väliseinää tukevien anturoiden leveyttä taulukon 6 A sarakkeessa 3 tulee lisätä 130 mm jokaista anturan tukemaa kiviseinäkerrosta kohti.

6.3.8.       Pilareita ja pistekuormia kannattavien anturoiden vähimmäispinta-ala taulukon 6 A sarakkeessa 4 tulee olla suhteessa pilareiden väliseen etäisyyteen, jos se on erilainen kuin taulukossa esitetty. 

6.3.9.       Ei-kuormaakantavien kivisten väliseinien anturoiden tulee olla vähintään 200 mm leveitä seinille, jotka ovat enintään  5,5 m korkeita, ja leveyttä tulee lisätä 100 mm jokaista 2,7 m korkeuden lisäystä kohti.

6.3.10      Anturoiden tulee olla vähintään   100 mm paksuja, paitsi siinä tapauksessa että suurempi paksuus on tarpeen siksi että suhde anturan leveyteen pysyy kohdan 6.3.11. mukaisena.

6.3.11          Raudoittamattoman anturan perusmuurin reunan ulkopuolelle jäävä osa ei saa olla suurempi kuin anturan paksuus.

perusMuuri.jpg

 

Anturan ja perusmuurin paksuuksien suhde

Anturan paksuus (h) tulee olla yhtä suuri tai suurempi kuin perusmuurin paksuus (a)

 

 

 

6.4. Perusmuurit

 

6.4.1.  Silloin kun tavanomaisen luja maa on kysymyksessä, perusmuurin, johon kohdistuu sivuttaista maapainetta, tulee paksuudeltaan olla taulukon 6 B mukainen jos perusmuuri on enintään 2,3 m tukemattomalta korkeudeltaan.

 

Perusmuurin

tyyppi

Seinän

vähimmäis-

paksuus

mm

Enimmäiskorkeus kellarin lattian tai sisäpuolisen maanpinnan yläpuolella

Yläosastaan tukematon perusmuuri  m (huom. 1)

Yläosastaan tuettu perusmuuri (huom. 1)

Betonivalu 14 Mpa

Vähimmäislujuus

150 mm

200

250

300

0,76 m

1,22

1,37

1,52

1,52 m

2,13

2,29

2,29

Betonivalu 20 Mpa

vähimmäislujuus

150 mm

200

250

300

0,76 m

1,22

1,37

1,52

1,83 m

2,29

2,29

2,29

Kappalekivi

140 mm

190

240

290

0,61 m

0,91

1,22

1,37

0,61 m

1,22

1,83

2,13

Sarake 1

Sarake 2

Sarake 3

Sarake 4

Huomautus 1: Katso 6.4.2.

 

                 TAULUKKO 6 B — PERUSMUURIN PAKSUUDET

 

6.4.2.       Kohdan 6.4.1. tarkoituksessa perusmuuri katsotaan sivusuunnasta yläosastaan tuetuksi, jos se tukee jäykkää betonirakennetta, tai jos lattiapalkit on istutettu perusmuurin yläosaan. Perusmuurin seinät katsotaan myös tuetuksi, jos yläpuolinen lattiajärjestelmä on ankkuroitu perusmuurin yläosaan ankkuripulteilla, jossa tapauksessa palkit ovat joko samansuuntaisena tai suorassa kulmassa perusmuurin suhteen. Jos perusmuurissa on 1,2 m tai pitempi aukko tai jos siinä on aukkoja enemmän kuin 25 prosenttia sen pituudesta, tulee tällaisten aukkojen alapuolella oleva perusmuurin osa katso sivuttain tukemattomaksi, ellei aukon ympärillä oleva seinä ole vahvistettu kestämään siihen kohdistuvaan maapaineen. Kun yhtenäinen seinän pituus ikkunoiden välillä on pienempi kuin ikkunoiden keskimääräinen pituus, tulee tällaisten ikkunoiden yhteinen pituus käsittää yhtenä ikkunana. 

6.4.3.       Ulkoseinän perusmuurien tulee ulottua vähintään 150 mm lopullisen viimeistellyn maanpinnan yläpuolelle.

6.4.4.       Jos perusmuurin yläosan paksuutta vähennetään lattiapalkkien istuttamista varten, ei näin ohennetun perusmuurin osa tule olla korkeampi kuin 350 mm, ja perusmuurin ohennetun osan vähimmäispaksuus tässä tapauksessa tulee olla vähintään 90 mm.

6.4.5.       Jos perusmuurin yläosan paksuutta on ohennettu tiilivuorauksen asentamista varten, tulee ohennetun osan olla vähintään 90 mm paksu, ja sidottu vuoraukseen rautalangalla pisteissä, joiden välinen etäisyys toisistaan on enintään 200 mm pystysuorassa ja 900 mm vaakasuorassa. Perusmuurin ja tiiliverhouksen välinen tila tulee täyttää laastilla.

6.4.6.       Tiilivuoraus, jota perusmuuri kannattaa, tulee ulottua korkeintaan 25 mm perusmuurin ulkopuolelle jos vuoraus en vähintään 90 mm paksu, ja korkeintaan 12 mm perusmuurin ulkopuolelle jos vuoraus on vähemmän kuin 90 mm paksu.

5.4.7.      Perusmuuri tulee varustaa rakoilusaumoilla 15 m välein jos perusmuuri on pitempi kuin 25 m. Rakoilusaumat tulee suojata kosteuden tunkeutumista vastaan, ja suhteuttaa keskinäisiltä etäisyyksiltään niin, että saumanviereiset perusmuurin osat eivät liiku toistensa suhteen.

 

 

 

 

 

 

 

5.5  Palkkien tukeminen

 

6.5.1.       Ontoista perusharkoista tai betonilohkoista tehdyt perusmuurit joiden varaan lattiapalkit tukevat, tulee päältä suojata vähintään 50 mm paksulla laastikerroksella tai sementillä, tai ylimmäisen lohkorivin ontelot täyttää laastilla tai betonilla paitsi siinä tapauksessa, että palkkeja tukee perusmuurin päälle asennettu vähintään 38 mm paksu ja vähintään 89 mm leveä puuelementti (nim. 2"  x  4"), ja ulkovuoraus ulottuu vähintään 12 mm perusmuurin päälle.

6.5.2.       Palkkeja tukevassa perusmuurissa tulee olla yhtenäistä kiviseinää vähintään 190 mm syvyydeltä. Jos palkki on istutettu perusmuurin yläpinnalle, palkin päät tulee suojata säältä. 

 

 

6.6. Rappaus ja viimeistely

 

6.5.1.       Kappalekivestä tehty perusmuuri tulee rapata ulkopuolelta sen maanpinnan alapuolelle jäävä osaltaan.

6.6.2.       Kaikki valunjälkeiset siteet tulee poistaa vähintään betonisen perusmuurin pinnan tasoon.

6.5.3.       Ulkopuoliset kappalekivistä tehdyn perusmuurin osat tulee saumata tai muute sopivasti viimeistellä maanpinnan yläpuolelle jäävältä osaltaan.

 

Alkuun

LUKU 7 PERUSLAATAT

 

 

7.1. Soveltaminen

 

7.1.1.       Tätä lukua sovelletaan alakertojen, kellareiden ja maanpinnalle tehtävien peruslaattojen suhteen, mitkä tukevat sen ympäri asennettua, ylärakenteita tukevaa perusmuuria.

7.1.2.       Maavaraiset lattiat, jotka eivät kannata perusmuureja, tulee suunnitella paikalliset maaperäolosuhteet ja suunnittelukäytäntö huomioon ottaen..

 

 

7.2. Laatan alusta

 

7.2.1.       Jos rakeista täytettä käytetään alakerran tai kellarin laatan alapuolella, täytepatjan tulee käsittää vähintään 125 mm paksu kerros karkeaa, puhdasta rakeista materiaalia, jossa on korkeintaan 15 painoprosenttia raekokoa joka läpäisee 2 mm seulan. Tällaista täytepatjaa ei vaadita, jos vesitiivistys tai kosteustiivistys tehdään.

 

7.2.2.       Maan pinnalle tehtävän laatan alusta tulee olla tiivistetty. Vähintään 125 mm paksu  kerros tiivistettyä rakeista materiaalia, josta korkeintaan 15 painoprosenttia läpäisee 2 mm:n seulan, tulee asentaa ja huolellisesti tiivistää laatan alle. 

 

 

7.3. Vesi- ja kosteustiivistäminen

 

                 Vesi- ja kosteustiivistäminen alakerran ja kellarin lattioiden laatoille tulee olla   luvun 4 mukainen.

 

7.4. Kuivatus

 

7.4.1.       Jos pohjavesi voi aiheuttaa kohottavia paineita maanpinnan alapuolelle tehtäville laatoille, salaojaputket tulee asentaa laatan alle, tai laatta tulee suunnitella niin, että se kestää sanotunlaiset kohottavat paineet.

7.4.2.       Veden kerääntyminen maanpinnalle tehtävän laatan alle tulee estää tekemällä alusta kaltevaksi, salaojituksella tai muulla tavalla.

7.4.3.       Jos lattiaan tulee viemäriaukot, lattia tulee tehdä kaltevaksi niin, että vettä ei keräänny lattialle.

 

 

7.5. Betoni

 

7.5.1.       Perus- ja lattialaattojen valamiseen käytettävä betoni tulee olla luvun 1 mukaista.

7.5.2.       Betonilaatan viimeistelty pinta tulee rapata sileäksi ja tasaiseksi. Kuivaa sementtiä ei tule lisätä lattian pinnalle ylimääräisen veden imeyttämiseksi..

7.5.3.       Jos laatan pinta viimeistellään, se tulee tehdä laastilla jossa on 1 osa sementtiä  2 ½ tilavuusosaa puhdasta hyvin lajittunutta hiekkaa kohti, ja vesi:sementti suhde tulee olla suunnilleen sama kuin viimeisteltävässä laatassa.

 

 

7.6. Paksuus ja korkeus

 

7.6.1.       Betonista maanpinnalle valettu laatta tulee olla vähintään 75 mm paksu lukuun ottamatta viimeistelyrappausta. Jos rappaus tehdään, sen tulee olla vähintään 20 mm paksu. 

7.6.2.       Maanpinnalle tehtävän laatan yläreuna tulee olla vähintään 150 mm ulkopuolisen viimeistellyn maanpinnan yläpuolella..

 

 

7.7. Putket ja kanavat

 

7.7.1.       Metalliputket, jotka ovat kosketuksissa betonin tai muun syövyttävän aineen kanssa, tulee suojata paksulla bitumi­kerroksella tai muulla suojauksella.

7.7.2.       Laatan läpivientikanavien aukot tulee huolellisesti täyttää vähintään 50 mm paksulla betonilla ja asentaa niin, että vettä ei keräänny kanaviin..

 

 

7.8. Saumat

 

Paikoissa, joissa termiittejä tai muurahaisia tiedetään esiintyvän, peruslaatan ja perusmuurin välinen sauma sekä kanavien ja putkien läpiviennit ja reiät tulee täyttää bitumilla. 

 

Alkuun

 

LUKU 8 — PILARIT

 

 

8.1. Soveltaminen

 

8.1.1.       Tätä lukua sovelletaan pilareihin, jotka tukevat autokatoksen kattoa, ja pilareihin, jotka kannattavat enintään 2 puurunkoisen rakennuksen kerrosta joissa kannatettavien palkkien jänneväli ei ylitä 5 m eikä liikkuva kuorma missään kerroksessa ylitä 2,4 kN/m².

8.1.2.       Pilarit, joita käytetään muissa kuin 8.1.1. tapauksissa, tulee suunnitella    erikseen.

 

8.2. Yleistä

 

8.2.1.       Pilarit tulee sijoittaa anturan keskipisteeseen.

8.2.2.       Pilarit tulee kiinnittää varmasti tuettavaan rakenteeseen niin, että sivuttainen siirtyminen estetään.

 

 

8.3. Teräspilarit

 

8.3.1.       Alla olevan kohdan 8.3.2. poikkeuksia lukuun ottamatta, teräspilareiden tulee olla ulkoiselta halkaisijaltaan vähintään 73 mm ja seinämän paksuuden tulee olla vähintään 4,76 mm.

8.3.2.       Muun kokoisia pilareita kuin kohdassa 8.3.1. voidaan käyttää,  jos niiden kuormankantokyky osoitetaan riittäväksi.

8.3.3.       Kohdan 8.3.4. poikkeuksia lukuun ottamatta, teräspilarit tulee varustaa vähintään 100 mm kertaa 100 mm ja 6,35 mm paksuilla teräslevyillä kummassakin päässä,  ja jos pilari tukee puista palkkia, yläpään levyn tulee olla palkin levyinen..

8.3.4.       Yläpään levy voidaan jättää pois siinä tapauksessa, että pilari tukee teräspalkkia ja pilarin kiinnitys palkkiin on mahdollinen muilla keinoin.

8.3.5.       Teräspilareiden tulee olla käsiteltyjä ulkopinnoiltaan vähintään 1 kerroksella ruosteenestomaalia.

8.3.6.       Säädettäviä teräspilareita voidaan käyttää mikäli ne voidaan erikseen hyväksyä.

 

8.4. Puiset pilarit

 

8.4.1.       Puupilareiden halkaisija tulee olla vähintään tuettavan rakenteen levyinen. Pyöreiden pilareiden tulee olla vähintään 184 mm halkaisijaltaan, ja nelikulmaisten tulee olla vähintään 140 mm kertaa 140 mm, ellei laskelmin osoiteta, että pienempi koko riittää. Poikkeuksena ovat autotallirakenteet ja autokatos, joissa 89 mm kertaa 89 mm pilareita voidaan käyttää.

8.4.2.       Puisten pilareiden tulee olla joko yhä puuta, liimalaminoituja tai rakennettuja. Rakennetut pilarit tulee käsittää vähintään 38 mm paksuja täyspitkiä jäseniä, jotka on pulteilla kiinnitetty toisiinsa enintään 450 mm välein, tai jotka on naulattu toisiinsa vähintään 76 mm nauloilla jotka ovat enintään 300 mm keskinäisin välein. Liimalaminoidut pilarit tulee olla hyväksyttyä  tyyppiä ja laatua.

8.4.3.       Puiset pilarit tulee eristää maahan yhteydessä olevasta sementtilattiasta 0,05 mm polyeteenikalvolla, tai kattohuovalla

 

 

8.5. Kappalekivipilarit

 

8.5.1.       Kappalekiviset pilarit tulee rakentaa kuormitusta kantamaan tarkoitetuista kappaleista.

8.5.2.       Kappalekivestä rakennettavien pilareiden tulee olla vähintään 290 mm kertaa 290 mm, tai vähintään 230 mm halkaisijaltaan, jos pyöreitä..

 

 

8.6. Betonivalupilarit

 

8.6.1.       Betonin tulee olla luvun 1 mukaista.

8.6.2.       Betonivalupilareiden tulee olla vähintään 200 mm kertaa 200 mm jos nelikulmaisia ja vähintään 230 mm halkaisijaltaan, jos pyöreitä.

 

Alkuun

LUKU 9 - RYÖMINTÄTILAT

 

 

9.1. Yleistä

 

9.1.1        Tätä lukua voidaan soveltaa kaikkiin rakennuksiin koosta riippumatta.

9.1.2.       Tätä lukua sovelletaan kaikkiin ryömintätiloihin, joiden ulkoseinistä korkeintaan 25 prosenttia on kokonaispinta-alaltaan ulkoisen maanpinnan yläpuolella.

9.1.3.       Perustukset, jotka sisältävät ryömintätiloja, tulee olla luvun 6 mukaiset.

9.1.4.       Eristyksen tulee olla hyväksyttävän käytännön mukainen.

9.1.5.       Jos ryömintätila on lämmitettävä, lämmityksen tulee olla riittävän tehokas 15 ºC lämpötilan ylläpitämiseksi tyypillisen talven suunnittelu-ulkolämpötilassa.

 

 

9.2. Pääsy

 

9.2.1.       Pääsyaukko, joka on vähintään 500 mm kertaa 700 mm, tulee varustaa jokaiseen ryömintätilaan, jos se on osa asuntoyksikköä ja vähintään 550 mm kertaa 900 mm muille ryömintätiloille.

9.2.2.       Pääsyaukot tulee varustaa ovella tai luukulla, paitsi jos ryömintätilaan on pääsy viereisestä alakerrasta tai kellarista ja se toimii samalla ryömintätilan tuuletustienä.

 

 

9.3. Tuuletus

 

9.3.1.       Ryömintätilat tulee varustaa luonnollisella tai mekaanisella tuuletuksella.

9.3.2.       Paitsi kohdan 9.3.5. poikkeuksia, ryömintätilat tulee varustaa luonnollisella tuuletuksella  ulkoilmaan vähintään 0,1 m² esteetöntä tuuletusaukkoa jokaista 50 m² lattiapinta-alaa kohti.

9.3.3.    Ryömintätilan tuuletusaukot tulee suunnitella niin, että lumi, sade tai hyönteiset eivät pääse sisään, ja ne tulee varustaa tiukasti sopivilla kansilla tai peitteillä, jotka estävät lämmönhukan talvella, jos tila on lämmitettävä.

9.3.4.       Ryömintätilan tuuletusaukot tulee sijoittaa tasaisin välimatkoin vastakkaisille puolille rakennusta.

9.3.5.    Tuuletusta ulkoilmaan ei vaadita, jos ryömintätilaa käytetään lämminilman varastona tai jos ryömintätilan tuuletus on järjestetty viereiseen alakertaan tai kellariin kohdan 9.3.2. mukaisella aukolla.

 

 

9.4. Korkeus

 

9.4.1.       Ryömintätilan pohjan tulee olla vähintään 300 mm kaikkien palkkien, putkien yms. Alapuolella.

9.4.2.       Jos ryömintätilassa on sellaisia laitteita, jotka voivat vaatia huoltoa, esteetön pääsy niiden luokse on varattava vähintään 600 mm leveällä ja korkealla käytävällä vähintään 900 mm etäisyydelle huollettavan laitteen reunasta tai reunoista.

 

9.5. Kuivatus

 

9.5.1.       Paitsi jos pohjaveden pinta ja rakennuspaikan muut olosuhteet ovat sellaiset, että vettä ei keräänny ryömintätilaan, ryömintätilan lattia ja pääsytiet tulee varustaa kaadolla, joka kuivattaa veden viemäriin, ojaan tai kuivaan kaivoon.

9.5.2.       Salaojitus ja kuivatus tulee olla luvun 5 mukainen.

 

 

 

 

 

 

 

9.6. Maapeite

 

9.6.1.       Ryömintätila tulee varustaa maan peitteellä, joka tehdään joko vähintään 50 mm asfaltista tai 10 Mpa betonista, kattohuovasta, tai 0,10 polyeteenikalvosta jotka varustetaan painoilla maassa pysymisen varmistamiseksi. 

 

 

9.7. Paloturvallisuus

 

Ryömintätilat, joita käytetään lämminilmavarastoina, tulee rajoittaa rakennuksen 1-kerroksiseen osaan. Kaikki käytetyt materiaalit, mukaan lukien eristys, tulee olla huonosti syttyviä. Palava maapeite tulee peittää palamattomalla materiaalilla.

 

Alkuun

 

LUKU 10 – JALKAKÄYTÄVÄT, AJOTIET JA PYSÄKÖINTIALUEET

 


10.1. Pysäköintialueet

 

10.1.1.        Tämän luvun ohjeita sovelletaan kaikkiin rakennuksiin koosta riippumatta.

10.1.2.       Pysäköintipaikan tulee olla vähintään 5,0 m pitkä ja 2,4 m leveä, ja sen pituuskaltevuus ja poikkileikkauskaltevuus tulee olla korkeintaan 60 mm/m. Sivukaltevuus tulee olla vähintään 15 mm/m jos pituuskaltevuus on vähemmän kuin 15 mm/m.

10.1.3.    Pysäköintikulmasta riippuen, riittävästi lisätilaa tulee varata kääntymistä varten. Tämän tilan tulee olla vähintään 5,5 m leveä mitattuna pysäköityjen autorivien välistä tai 1. rivistä päällystetyn alueen reunaan.

10.1.4.       Jos pysäköintialue on päällystetty, sen kantava rakenne ja päällyste tulee olla seuraavan kappaleen (10.7. Ajotiet) vaatimusten mukaiset.

 

10.2. Ajotiet

 

10.2.1.         Ajotien leveyden tulee olla vähintään 2,5 m yksisuuntaisilla ajoteillä ja 5,5 m kaksisuuntaisilla ajoteillä.

 

10.2.2.       Ajotien sivukaltevuuden tulee olla korkeintaan 60 mm/m ja vähintään 15 mm/m.

10.2.3.       Ajotietä ei tule rakentaa tiivistämättömälle täytemaalle.

10.2.4.       Ajotien runko tulee tehdä murskeesta, sorasta tai muusta karkeasta, puhtaasta, rakeisesta materiaalista huolellisesti tiivistämällä.

10.2.5.        Ajotien pinta tulee tehdä murskeesta, sorasta, asfaltista tai betonista.

10.2.6.       Jos ajotien pinta tehdään sorasta tai murskeesta, runko-osan tulee olla vähintään 150 mm paksu ja pintamateriaalin tulee olla raekooltaan 20 mm tai hienompaa.

10.2.7.       Jos ajotien pinta tehdään asfaltista, runkorakenteen tulee olla vähintään 100 mm paksu ja tiivistetyn asfaltin kerrospaksuuden vähintään 40 mm.

10.2.8.       Jos ajotien pinta tehdään betonista, runko-osan tulee olla vähintään 120 mm ja betonikerroksen vähintään 75 mm paksut, paitsi että runko-osa voidaan jättää pois siinä tapauksessa että perusmaa on kiintokalliota, tiivistettyä hiekkaa tai tiivistettyä soraa jossa tapauksessa betonikerroksen paksuuden tulee olla vähintään 120 mm. Betonin puristuslujuuden tulee olla vähintään 20 MPa 28 päivän kuluessa ja huokoisuuden 5...7 prosenttia. Valusaumoja tulee tehdä vähintään 3 m välein.

 

 

10.3. Jalkakäytävät

 

10.3.1.       Jalkakäytävien vähimmäisleveydet on annettu alla olevassa taulukossa 10 A.

 

 

Jalkakäytävän käyttöluokka

Asuntoyksiköitä

enintään kpl

Jalkakäytävän vähimmäisleveys mm

Pääasiallinen jalkakäytävä

4

750 mm

8

900

16

1200

Yli 16 yksikköä

1500

Toissijainen jalkakäytävä

4

600 mm

8

750

16

900

Yli 16 yksikköä

1200

 

TAULUKKO 10 A — JALKAKÄYTÄVÄN LEVEYDET

 

10.3.2.       Jalkakäytävien pituuskaltevuuden tulee olla korkeintaan 100 mm/m ja suurin poikkileikkauksen kaltevuus 50 mm/m. Jos pituuskaltevuus on alle 15 mm/m, poikkileikkauksen kaltevuus tulee olla vähintään 15 mm/m.

10.3.3.       Jos jalkakäytävällä on rappuja, jokaisessa paikassa tulee olla vähintään 2 askelmaa. Askelmien korkeuden tulee olla vähintään 100 mm muttei enempää kuin 180 mm, ja niiden syvyyden tulee olla vähintään 300 mm. Askelmien korkeuden ja syvyyden tulo ei saa ylittää 54 000. Askelmien tulee olla jalkakäytävän levyisiä ja ne tulee varustaa yhdellä kävelykaiteella, jos askelmia on enemmän kuin 3

10.3.4.        Jalkakäytäviä ei tule rakentaa tiivistämättömälle täytemaalle.

10.3.5.       Ellei alla olevaa kohtaa 10.3.6. sovelleta, jalkakäytävät tulee rakentaa kevytsorasta, savi- tai sementtitiilistä, sementtilaatoista, luonnonlaatoista, 100 mm paksusta betonikerroksesta, tai 40 mm paksusta asfalttikerroksesta, joka asennetaan vähintään 100 mm paksun rakeisen perusrakenteen päälle. Betoniset jalkakäytävät tulee varustaa liikuntasaumoilla joiden etäisyys toisistaan on korkeintaan 1 ½ kertaa jalkakäytävän leveys. Betonin puristuslujuus tulee olla vähintään 20 Mpa 28 päivän kuluttua.

10.3.6.       Jalkakäytävät, jotka palvelevat korkeintaan 2 asuntoyksikköä ja kaikki toissijaiset jalkakäytävät voidaan tehdä kuten edellä kohdassa 10.3.5, tai vähintään 75 mm paksusta kerroksesta hienoa soraa tai mursketta.

 

 

Alkuun

 

LUKU 11 — RAKENNUSPAIKAN YMPÄRISTÖN  PARANNUKSET

 

 

11.1. Yleistä

 

11.1.1.       Tämän luvun ohjeita  sovelletaan kaikkiin rakennuksiin niiden koosta riippumatta.

11.1.2.        Koko rakennuspaikalle tulee laatia yksityiskohtainen kuivatussuunnitelma, joka tulee toimittaa rakennustarkastajan hyväksyttäväksi ennen kuin rakentaminen aloitetaan.

11.1.3.       Rakennusjätteet ja muut jäänteet kuten kannot tai lohkareet tulee poistaa paikalta ennen tasoitusta ja muotoilua.

11.1.4.        Kaikkien kaltevuudenmuutoksien tulee olla asteittaisia. Suuremmat kaltevuudet kuin 6:10 tulee asianmukaisesti muotoilla tai vakavoittaa niin, että maan syöpyminen estetään. Olemassa olevat rinteet, jotka on puilla, pensailla, nurmikoilla, kalliopaljastumilla tai näiden yhdistelmillä vakavoituja, eivät vaadi lisäkäsittelyä tässä suhteessa.

11.1.5.        Missä olemassa olevaa nurmikon pintaa on osoitettu korotettavaksi, voikukkien myrkyttäminen voidaan vaatia tehtäväk­si hyväksyttävällä, tehokkaalla tavalla ennen muotoilua ja täyttöä.

 

11.2. Olemassa olevat puut

 

11.2.1.       Rakennustöissä tulee noudattaa kohtuullista huolellisuutta, ettei paikalla olevia, säilytettäväksi aiottuja puita vahin­goiteta.

11.2.2.       Paikoissa, joissa täytettä on puiden ympärillä, hiekkaisen tai silttisen hiedan kerrospaksuus juurien päällä tulee olla pienempi kuin 200 mm. Siinä tapauksessa, että painavampia maalaatuja käytetään, juuria peittäväin maakerroksen paksuus ei saa ylittää 150 mm. Vähintään 300 mm etäisyydellä puun rungosta oleva alue tulee pitää vapaana täytteestä tekemällä kivistä tai rappaamatta tiilistä tehdyllä seinämällä tai heitokkeella, jonka korkeus on vähintään täytekerroksen paksuus.

11.2.3.       Siinä tapauksessa, että paksumpi täyttö on tarpeen, juurien miehittämä alue tuodaan 150 mm lopullisesta maan­pinnasta kivimurskalla jonka yläosassa käytetään hienompaa kiveä. Ylimmät 150 mm lopulliseen maanpintaan täytettään

ruokamullalla. Suojaava kiviseinämä tai tiiliseinämä tulee asentaa yllä olevan kohdan 10.2.2. mukaisesti koko täytteen paksuuden korkuiseksi, kivitäyte mukaan lukien.

11 .2.4.      Siinä tapauksessa, että tasoitustoimenpiteet muuttavat maan pintaa säilytettävien puiden ympärillä, maa tällaisten puiden ympärillä tulee jättää koskematta alueella, jonka säde on noin 2/3 oksien katvealueesta. Tällaisen pinnanmuutoksen ylittäessä 250 mm tulee puun ympärillä oleva maa rajata heitokkeella tai huolellisesti tehdyllä maaseinämällä oksien katvealueen reunassa.

 

11. 3. Tasoittaminen ja ruokamulta

 

11.3.1.       Ne tontin alueet - paitsi osat joissa on kalliopaljastumaa, hyväksyttäviä puita, pensaita tai nurmikkoa - tulee muotoilla noin 100 mm vajaaksi lopullisesta nurmikon pinnasta. Kaikki matalat kohdat tulee täyttää ja huolellisesti tiivistää.

11.3.2.       Niiden alueiden, joille ruokamultaa on suunnitelmassa osoitettu sijoitettavaksi, tulee olla kohtuullisen vapaita kivistä, ja niiden tulee olla soveltuvia hyvään maataloudelliseen kasvuun. Ruokamulta tulee asentaa tasaisena kerroksena, joka on vähintään 100 mm paksu koko alueella, joka on rakentamisessa häiriintynyt.

11.3.3.     Niillä alueilla, joilla kylvö on suunnitelmassa osoitettu, sovelletaan myöskin kohdan 10.3.2. vaatimuksia.

 

 

11.4. Nurmikkoalueet

 

11.4.1.       Niille alueille, joille nurmikon kylvö on osoitettu, levitetään valmistajan suosittelema määrä lannoitetta, jolla on alhainen typpipitoisuus ja korkea fosforipitoisuus. Lannoite levitetään tasaisesti ja äestetään koko ruokamultakerroksen syvyydeltä.

11.4.2.       Niille alueille, joille nurmikon kylvö on osoitettu, 1. Laatuluokan siemenseosta, joka soveltuu paikallisiin olosuhteisiin, kylvetään 2…2,5 kg/100 m²:lle.

 

11.5. Puiden ja pensaiden istuttaminen

 

11.5.1.       Joka paikassa, jossa uusien puiden ja pensaiden istuttaminen on osoitettu, sovelletaan seuraavien kohtien 2...6 vaatimuksia.

11.5.2.       Istutettavat taimet tulee olla taimitarhojen tuottamaa hyväksyttävää luokkaa laadultaan. Kuivia taimia ei saa käyttää.

11.5.3.        Puiden istutuskuopat tulee olla vähintään 600 mm syviä ja niiden halkaisija tulee olla vähintään 150 mm juurien ulkopuolelle, tai kuopan halkaisijan tulee olla vähintään 12 kertaa taimen rungon halkaisija 300 mm maanpinnan yläpuolelta mitattuna.

11.5.4.       Pensaiden istutuskuopat tulee olla vähintään 400 mm syviä ja ulottua halkaisijaltaan vähintään 150 juurien ulkopuolelle.

11.5.3.       Noin 3 kg luujauhoa ja 3 kg märkää turvelietettä tulee perinpohjaisesti sekoittaa jokaiseen ruokamultakuutiometriin

11.5.6.       Jokainen taimi tulee peninpohjaisesti kastella kun istutuskuoppa on 2/3 täynnä. Lopullisen täytön ja kastelun jälkeen maanpinta tulee jättää vähintään 25 mm alemmaksi, niin että muodostuu matala painanne sadeveden keräämiseksi taimen juurelle.

11.5.7.        Kaikkien puuntaimien tulee olla rungonhalkaisijaltaan vähintään 75 mm mitattuna 300 mm maanpinnan yläpuolelta, ja ne tulee asianmukaisesti tukea vähintään 3:lla narulla tai rautalangalla, jotka kiinnitetään rungon ympärille vesiletkun palasta tai muuta suojaavaa ainetta käyttäen. Pienem­mät puut voidaan tukea puukepillä ja asianmukaisesti suojata mahdollista vahingoittumista vastaan.

11.5.8.           Istutettujen taimien ja olemassa olevien puiden ja pensaiden oksastaminen ja leikkaaminen tulee suorittaa hyväksi havaitun paikallisen käytännön mukaisesti.

 

 

 

 

Seppo Mononen Pientalon Perustaminen