Huissin pohjatutkimus

litorinah.jpg
Näytteenottoa Ilmajoen Huissilla; Musta Litorina-savi esiintyy koko Kyrönjoki-laaksossa

 Litorina ry
ISBN 978-952-5543-52-0 (HTML) 

 
Seppo Mononen:
Huissin rakentamiskaavan pohjatutkimus 1985
 

JOHDANTO
 
Näytteitä otettiin koekuopista yhteensä 70 kappaletta. Näistä 64 oli häiriintyneitä pussinäytteitä ja 6 häiriintymättömiä putkinäytteitä. Häiriintymättömien näytteiden ottoon oli varauduttu siltä varalta, että maaperän kantavuus osoittautuisi kyseenalaiseksi rajatapaukseksi, jolloin luonnontilaisista näytteistä olisi voitu geotekniset leikkauslujuus- ja painumisominaisuudet määrittää täsmällisesti. Koekuoppaohjelman edetessä kävi kuitenkin selville, että tämä ei ollut tarpeen.
 
Vesipitoisuudet määritettiin laboratoriossa jokaisesta 70 näytteestä, ja tulokset on esitetty kairauspöytäkirjoissa. Näytteet ovat varastoituina mahdollista tutustumista varten toistaiseksi.
Kylän vesijohdon osoitti paikallinen isäntä, ja sen likimääräinen sijainti on merkittynä karttaan, liite 1.

Tutkimuksen tulokset on yksityiskohtaisesti esitetty tämän lausunnon liitteenä 2 olevissa kairauspöytäkirjoissa. Tehtyjen koekuoppien sijainnit on merkitty liitteenä 1 olevaan rakentamiskaavan pohjakarttaan mittakaavassa 1:2000. Koekuoppien sijainti tontteihin ja niiden osoitettuihin rakennuspaikkoihin nähden voidaan todeta saman kartan versiosta lB 
 
Huom. PERUSTAMISOHJE VERKOSSA: /http://www,litorina.org/perustaminen/ (Lisäys 6.7.2015/SM)
 

hkartta.jpg
Huissin rakentamiskaava, alkup. mk 1:2000 Liite 1

 
SISÄLLYS

1. Yhteenveto    
2. Yleistä 
3. Perustamissuhteet
    3.1    Maaperä    
    3.2     Pohjavesi 
4. Perustaminen
5. Loppulause   

Taulukot:
Kuvio 1. Yhteenveto perustamisolosuhteista  
Kuvio 2. Perusanturan vähimmäisleveydet 
 
Liitteet:
Liite 1. Huissin rakentamiskaava, Pohjatutkimus, koekuoppien sijainti, 1:2000 
Liite 2. Kairauspöytäkirjat, koekuopat KK-1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16 
 
Viite  Seppo Mononen: Pientalon perustaminen, 30 s. 5 taulukkoa - myös perusanturan vaaditut leveydet pöytäkirjoissa raportoiduille maalajeille  (http://www.litorina.org/huissinpohjatutkimus/)

 
1. YHTEENVETO
 
Huissin rakentamiskaavan pohjatutkimuksen kenttätyöt suoritettiin 13-14.6.1985, jolloin 16 koekuoppaa kaivettiin  osoitetuilla rakennuspaikoilla traktorikaivurilla.
 
Silmämääräisen arvioinnin vahvistamiseksi otettiin 70 näytettä. Näistä suoritettiin maalajin tarkistus ja vesipitoisuuden määritys maalaboratoriossa.
 
Tutkimuksen tulokset on yksityiskohtaisesti esitetty kairauspöytäkirjoissa, jotka ovat liitteenä 2.
 
Tutkimustulosten perusteella alueen maaperä ja pohjavesiolosuhteet todetaan pientalorakentamiselle soveltuviksi ja monipuolisia vaihtoehtoisia perustamistapoja voidaan suositella. Osittain tai kokonaan maanpinnan alapuolelle sijoitettava alakerrat, kellarit tai ryömintätilat voidaan haluttaessa sisällyttää perustukseen jokaisella tontilla. Tavanomaiset peruslaatat ja maavaraiset lattiat voidaan sorapatjalla nostaa halutulle tasolle.
 
Kuviossa 1 sivulla 9 on yhteenveto tonttikohtaisista perustamissuhteista, jossa pohjaveden vaikutus perustamiseen on huomioitu. Kuviossa 2 sivulla 10 on suositellun perusanturan vähimmäisleveydet soveltuen kohteen kovalle ja jäykälle savelle. Taulukossa annetut anturan leveydet soveltuvat kaikille puurunkoisille, tiiliverhotuille tai tiiliseinäisille korkeintaan kolme kerrosta käsittäville rakenteille edellyttäen, että tuettujen palkkien jänneväli ei ylitä 3 m ja liikkuva kuormitus ei missään kerroksessa ylitä 2,4 kN/m2 (=Mpa, ~ piano tms.).
Suosituksen mukainen perustaminen tehdään häiriintymättömälle huokoiselle kovalle savelle tai jäykälle savelle, jonka ei otaksuta painuvan suunniteltujen rakenteiden painosta. Huokoisesta rakenteesta seuraa myös se, että routivuus 90-100 cm alapuolella on vähäinen.
 
Huokoisen saven "salaojarakenne" muodostaa akvifeerin (vettä johtava kerros), jossa pohjaveden virtaus on Nahkaluomaa kohti. Alapuolella oleva liejusavi on käytännöllisesti katsoen vettä läpäisemätön, ja sen harjun käyttöpohjavesiesiintymästä eristävä kerrospaksuus on huomattava. Tässä suhteessa jätevesien käsittelylle ei voida perustella rajoituksia, paitsi tontilla 8, kuten luvussa 3.2. on keskusteltu.

2.YLEISTÄ
 
Ilmajoen kunnanhallituksen 291 § päätös 26.3.1985 oli perustana toimeksiannolle, joka käsitti Huissin rakentamiskaavan pohjatutkimuksen osoitetuilla rakentamispaikoilla ja niiden läheisyydessä.

Alueella on aikaisemmin tehty pohjatutkimus vuonna 1982 muiden toimesta.
 
Kenttätutkimus ja näytteiden otto suoritettiin 13-14.6.1985. Koekuopat tätä tarkoitusta varten kaivoi traktorikaivurilla Jorma Kivistö-Rahnasto Huissilta, joka oli valittu tarjouspyynnön perusteella halvimman tarjouksen tehneenä. Koekuoppien paikkojen paalutuksen ja pinnankorkeuksien vaaituksen suoritti kunnan mittausteknikon toimisto, paitsi koekuoppa KK-16, jonka pinnankorkeus määriteltiin käsivaa'alla KK-2:sta.Tarjouspyynnön mukaisista koekuopista yksi jätettiin sopimuksen mukaan tekemättä, koska se sijaitsi yksityisen omistamalla maalla. Sen sijaan tehtiin koekuoppa KK-16, joka sijaitsee kartan, liite 1.alueella, jossa sulfaattipitoisuuden johdosta voi epäillä tavallisen sementin rapautumista.
 
3. PERUSTAMISSUHTEET
 
3.1. Maaperä

Huissin rakentamiskaavan osoitetut rakentamispaikat sijoittuvat lihavalle savikolle. Lihava savi tarkoittaa sitä, että siinä on vähän tai ei yhtään silttiä.Pintamaa käsittää ruokamultaa ja muuta orgaanista ainesta yleensä 30-40 cm syvyyteen. Koska pintamaa käsittää yleisesti perustettaessa poistettavan maakerroksen, on pintamaaksi luettu myöskin se ruosteinen löyhä savipöperö, jota esiintyi eräissä koekuopissa. Suurin poistettavan pintamaan vähimmäispaksuus on koekuopassa KK-2, jossa se on 90 cm maanpinnasta lukien.
 
Pintamaan alapuolella on huokoinen, kova savi. Tämä on tavallisesti ns. kuivakuorikerros eli 110-120 cm syvyyteen asti. Tutkimusalueella kova savi kuitenkin saattaa ulottua syvemmällekin. Esimerkiksi koekuopissa KK-11 ja KK-12 sitä tavattiin yli kahden metrin syvyyteen, vaikka vettä tihkui välillä olevista maakerroksista. Huokoinen savi on rakenteeltaan tiivistä, eikä sen voida otaksua painuvan alueelle kaavoitettujen rakenteiden painosta. Näin otaksuttu epätasaisen painumisen ongelma ei voi olla perusteltu.
 
Huokoinen, kova savi vaihettuu asteittain jäykäksi, ja yleensä syvyyden kasvaessa pehmeähköksi. Perustamisen kannalta olennaista on se, että vaikka vesipitoisuudet saattavat näyttää korkeilta, vesi on saven huokosissa ja itse savi voi olla jäykkää, jopa kovaa. Erikoisuutena voisi mainita KK-6 pohjalta otetun näytteen joka on luokiteltu pehmeän-jäykäksi, vaikka sen vesipitoisuus on 100 %. Koska vesipitoisuudet lasketaan geotekniikassa aina kuivapainosta, yli sadankin prosentin vesipitoisuudet ovat mahdollisia lihavilla savilla, kuten kohdealueen savi.
 
Harmaan, huokoisen saven alapuolella, yleensä noin 2 m syvyydestä alkaa musta liejusavi. Se, kuten yleisesti yllä oleva harmaa savikin, haisee voimakkaasti rikiltä. Lieneekin kysymys periaatteessa samasta savesta, musta savi nimittäin muuttuu väriltään sinisen harmaaksi kun se kuivataan tai kuivaa luonnon olosuhteissa niin kuin ylempi savikerros on tehnyt. Musta savi on tässä tutkimuksessa huomioitu erikseen pääasiassa siksi, että sen ulkonäkö on erikoinen ja sen lujuus on yleensä niin pieni, ettei sen varaan tule tämän tutkimuksen mukaisia perustamissuosituksia soveltaa.
 
Mustan liejusaven erikoisuutena ovat pienet, noin 1-1,5 cm kokoiset simpukankuoret, joita esiintyy runsaasti yli 3 m syvyydestä alaspäin.
 
Savikerroksen läpi päästiin kahdessa koekuopassa. Koekuopassa KK-1 paljastui soraa ja hiekkaa sekä vähän kiviä, eli ns. kova pohja oli 430 cm syvyydellä. Koekuopassa KK-15 vastaava syvyys oli 410 cm. Kovalla pohjalla ei syvyytensä ja pohjavedenalaisen pienehkön sallitun kuormituksensa takia liene merkitystä perustamisen kannalta kohdealueella.
 
Maaperän huomattava sulfaattipitoisuus voi antaa aihetta harkita sulfaatin kestävän sementtilaadun käyttöä, joskaan suuria määriä sementtiä myyvän paikallisen rautakauppiaan tietoon ei ole tullut havaintoja.
 
3.2. Pohjavesi
 
Paitsi korttelin API1/2 tonttia 8, tutkimusalueen pintavedet virtaavat Nahkaluomaan. Sama suunta, siis Koskenristin harjusta poispäin on pohjaveden virtaussuunta huokoisen saven muodostamassa akvifeerissa. Vesi, missä sitä esiintyy, on runsain kerroksen alaosassa. Se siis virtaa viimekädessä alla olevan vettä läpäisemättömän liejusavikerroksen yläpinnalla.
 
Liejusavikerroksen paksuudesta ja jatkuvuudesta, jotka suoritettu tutkimus osoitti, sekä sen erittäin pienestä vedenläpäisevyydestä johtuen voidaan perustellusti todeta, että huokoisen savikerroksen "salaojarakenteen" akvifeeri ei ole  yhteydessä Koskenristin harjun käyttöpohjavesimuodostuman kanssa. Harjun pohjaveden tuottoisuudesta vihiä antoi koekuopan KK-1 havainto, jossa 430 cm syvyydellä ilmeisen hydrostaattisen paineen jouduttamana vettä tulvi kuoppaan arvion mukaan 20 litraa minuutissa.
 
Koekuopan KK-1 läheisyyteen tehty KK-2 paljasti vaatimattoman akvifeerin huokoisen saven kerroksessa 190-220 syvyydellä. Tämän alapuolella vettä läpäisemätön savikerros jatkui täysin kuivana kuopan pohjaan, 450 cm syvyyteen. asti.
 
Harjun käyttöpohjavesiesiintymän savipeiton paksuuden tutkimiseksi tehty koekuoppa KK-16 osoittautui täysin kuivaksi, ellei lukuun oteta merkityksetöntä veden tihkumista 110 cm syvyydellä. Tämäkin vesi todennäköisesti oli vain jäännettä roudan sulamisvedestä, joka ei vielä ollut ehtinyt levittäytyä normaaliin tasapainotilaan ympäröivässä maakerroksessa.
 
Korttelin API1/2 tontilla 8 maaperän rakenne todettiin kolmessa pisteessä. Koska tässä kohtaa savikon alla sijaitseva Koskenristin harju on yhteydessä tärkeään käyttöpohjavesiesiintymään, ei näin saatua tietoa, vaikkakin tähän asti vakuuttavaa, voida pitää riittävänä maaperän rakenteen selvityksenä. Siksi katson perustelluksi, että tällä tontilla kaivaminen rajoitetaan 2,5 m syvyyteen, ja että WC jätevedet kerätään septiseen tankkiin ja tontilta poiskuljetettavaksi, ellei myöhemmällä tutkimuksella mahdollisesti varmistuta vettä läpäisemättömän savikerroksen jatkuvuudesta, sekä virtauksesta huokoisen saven akvifeerissa.
 
Mitään muita käyttöpohjavesiesiintymän suojelemiseksi tarkoitettuja rajoituksia muilla rakentamispaikoilla en pidä perusteltuina. Tämä ei tietenkään tee yleisiä jätteen käsittelyohjeita ja määräyksiä perusteettomiksi.
 
Pohjaveden esiintymisestä on yksityiskohtaiset havainnot kirjattu jokaisen koekuopan kairauspöytäkirjaan jotka ovat liitteessä 2. Rakenteiden vesitiivistäminen lattioiden ja seinien osalta tulee suorittaa asianmukaisesti sellaisista syvyyksistä alaspäin, jossa pohjavettä on mainittu havaituksi. Muussa tapauksessa tulee kosteustiivistäminen katsoa tyydyttäväksi maanpinnan alaisilla perusrakenteilla.
 
Hydrostaattista painetta esiintyi parissa koekuopassa. Nämä ovat yleensä normaalin perustamissyvyyden alapuolella, tai olivat voimakkuudeltaan heikkoja.
 
Koekuopan KK-9 läheisyydestä Nahkaluoman puolella ja KK-10 ja luoman puolivälistä kulkevan kuvitellun viivan itäpuolella Nahkaluoman varressa pintamaa oli tutkimuspäivinä 13 ja 14.6. niin märkää ja pehmeää, että jalka painui kävellessä 5-10 cm. Koekuopassa KK-9 todettiin kysymyksessä olevan pintakosteuden, joka ei näyttänyt heikentävän maan lujuutta pintakerroksen alapuolella.
 
Syyt pintakosteuden esiintymiseen eivät ole selvillä. Kaksi mahdollisuutta voisi olla, ensiksikin, että varjoisalla ja ojamaiden peittämällä alueella routa ei ollut vielä täysin sulanut. Tässä tapauksessa pintakosteus häviäisi kesän edistyessä. Toinen mahdollisuus tai osatekijä edellisen lisäksi olisi se, että huhtikuussa 1985 asennetun vesijohdon kaivanto on vaikuttanut huokoisen saven akvifeerin virtaukseen. Kyseinen kaivanto seuraa kaavaan merkittyä Nahkahuomankujaa, ja voisi ohjata veden virtausta sen harjun puoleiselta alueelta. Vesi kerääntyisi tässä tapauksessa juuri po. pintakosteuden alueelle. Jälkimmäinen vaihtoehto tulee mieleen siitä, että juuri näin syvemmältä kuopasta kaivurilla nostettu liejusavi tukki ylemmistä huokosista veden tulon kuoppaan.
 
Tämän alueen pohjavesivirtausta tulisi ehkä seurata. Jos virtaus on muuttunut sanotulla tavalla, voi pahimmassa tapauksessa seurauksena olla tämän alueen vettyminen, soistuminen tai jonkinlainen rummakko, joka ei olisi toivottavaa. Varsinaista vahinkoa tästä olisi Nahkahuomankujan perustukselle, ja asia tulisi tarkistaa ainakin katusuunnittelun ja rakentamisen yhteydessä. Alue on hahmoteltu liitteen 1 karttaan.

 

Huissin rakentamiskaava perustamissuhteet
  Perustamissyvyys
Kortteli Tontti Koekuoppa Pinnan Kaivu Korkein   Kova Jäykkä savi
Nro Nro Nro korkeus vähintään vesihavainto savi  (cm)
    KK- (m) (cm) (cm) Huom 1 (cm) Huom. 2
API½ 8 1 57.01 70 150 0 70-220
API½ 8 2 56.76 90 130 90-140 0
A0I 6 3 56.48 50 x 50-110 110-290
A0I 6 4 56.41 40 x 40-120 120-200
A0I 5 5 56.20 30 100 0 30-180
A0I 4 6 55.76 20 100 20-160 160-180
A0I 3 7 55.70 55 130 0 55-240
A0I 2 8 55.45 60 60 0 60-200
A0I 1 9 55.09 60 100 60-140 140-260
A0I½ 4 10 55.34 55 80 55-190 0
A0I½ 4 11 55.85 25 x 25-240 240-400
A0I½ 5 12 55.97 30 180 30-215 215-300
A0I½ 5 13 56.53 30 x 30-160 160-400
A0I 7 14 56.47 35 x 35-120 120-220
A0I 7 15 57.08 30 x 30-200 0
API½ 8 16 57.65 50 110 50-120 120-200

Kuvio 1. Yhteenveto perustamissuhteista
 
4. PERUSTAMINEN
Ylläolevassa kuviossa 1 on yhteenveto perustamistietoa, joka on koottu kairauspöytäkirjoista tonteittain.
 Kuvio 1.PERUSTAMIS- SYVYYS cm/KORTTELI NRO/TONTTI NRO/ KOEKUOPAN NRO  KK-PINNANKORKEUS (m)/KAIVU VÄHINTÄIN (cm) KORKEIN VESIHAV. (cm)/KOVA SAVI (cm)/JÄYKKÄ SAVI (cm):
 
2API1/28157.0170150-70-220API1/28256.769013090-140-
 
A0I6356.4850-50-110110-290
A0I6456.4140-40-120120-200
A0I5556.2030100-30-180
A0I4655.762010020-160160-180
A0I3755.7055130-55-240
A0I2855.456060-60-200
A0I1955.096010060-140140-260
A0I1/241055.34558055-190-
A0I1/241155.8525-25-240240-400
A0I1/251255.973018030-215215-300
A0I1/251356.5330-30-160160-400
A0I71456.4735-35-120120-220
A0I71557.0830-30-200-
API1/281657.655011050-120120-200  /
 
Huom. (1): Tämän syvyyden alapuolella peruslaatta, lattia ja perusmuuri tai kellarin seinä tulee vesitiivistää. Sen yläpuolella olevat vastaavat rakenteet tulee kosteustiivistää lopulliseen maanpinnan tasoon asti. Katso esimerkiksi "Pientalon perustaminen" luku 3. Vesi- ja kosteustiivistäminen; ja
Huom. (2): Katso huomautus maan kantavuudesta liitteen 2. Kairauspöytäkirjat esilehdellä, ja "Ohjeet".
 
KUVIO 1. Yhteenveto perustamissuhteista (yllä).
Kannatettavien kerrosten lukumäärä/Anturan vähimmäisleveys/Enintään 3 m välein olevia pilareita tukevien anturoiden vähimmäispinta-ala (huom. 1)Ulkoseinää kannattavaVäliseinää kannattava1 kerros 2 kerrosta 3 kerrosta250 mm (huom. 2) 350 mm (huom. 2) 450 mm (huom. 2)200 mm (huom. 3) 350 mm (huom. 3) 500 mm (huom. 3)0,4 m² 0,75 m² 1,0 m²Sarake 1Sarake 2Sarake 3Sarake 4Huomautus 1: Katso kohta 6.3.8. Huomautus 2: Katso kohdat 6.3.5. ja 6.3.6. Huomautus 3: Katso kohta 6.3.7.
 
KUVIO 2. (alkuperäisessä raportissa) TAULUKKO 6 A - ANTUROIDEN VÄHIMMÄISLEVEYDET
6.3.5. Ulkoseiniä tukevien anturoiden leveyttä taulukon 6 A sarakkeessa 2 tulee lisätä 65 mm jokaista perusmuurin tukemaa kerrosta kohti jossa puurunkoisen seinän ulkopuolelle asennetaan tiilivuoraus.
6.3.6. Ulkoseiniä tukevien anturoiden leveyttä taulukon 6 A sarakkeessa 2 tulee lisätä 130 mm jokaista perusmuurin tukemaa kiviseinäkerrosta kohti.
6.3.7. Väliseinää tukevien anturoiden leveyttä taulukon 6 A sarakkeessa 3 tulee lisätä 130 mm jokaista anturan tukemaa kiviseinäkerrosta kohti.
6.3.8. Pilareita ja pistekuormia kannattavien anturoiden vähimmäispinta-ala taulukon 6 A sarakkeessa 4 tulee olla suhteessa pilareiden väliseen etäisyyteen, jos se on erilainen kuin taulukossa esitetty.
6.3.9. Kuormaa kantamattomien kivisten väliseinien anturoiden tulee olla vähintään 200 mm leveitä seinille, jotka ovat enintään 5,5 m korkeita, ja leveyttä tulee lisätä 100 mm jokaista 2,7 m korkeuden lisäystä kohti.
6.3.10 Anturoiden tulee olla vähintään 100 mm paksuja, paitsi siinä tapauksessa että suurempi paksuus on tarpeen siksi että suhde anturan leveyteen pysyy kohdan 6.3.11. mukaisena.
6.3.11 Raudoittamattoman anturan perusmuurin reunan ulkopuolelle jäävä osa ei saa olla suurempi kuin anturan paksuus.Maanpinnalle tehtävästä peruslaatasta on ohjeet esimerkiksi Pientalon perustaminen luvussa 7. Huissin rakentamiskaava-alueella peruslaatta, samoin kuin maavarainen lattiakin, voidaan sorapatjalla tuoda haluttuun korkeuteen. Kaivu on aina tehtävä häiriintymättömään maahan ja erittäin tärkeää on se, varsinkin anturoiden ollessa kysymyksessä, ettei sadevesi eikä mahdollinen pohjavesi pääse kerääntymään ja seisomaan kaivannossa. Talvisaikaan rakennettaessa on peruskaivanto myös huolellisesti suojeltava mahdolliselta jäätymiseltä.
Perusanturat voidaan perustaa valinnanvaraiselle syvyydelle kuviossa 1 olevan taulukon osoittamissa rajoissa. On huomattava, että viimekädessä kairauspöytäkirjan maalajikuvaus ratkaisee syvimmän mahdollisen perustamissyvyyden. Erityisen tärkeää tämä on lähestyttäessä perustuskelpoisen maalajikerroksen alarajaa. Yleisesti ottaen suurin mahdollinen perustussyvyys on kaksi anturan leveyttä hyväksyttävän maalajikerroksen alapinnasta ylöspäin.
 
Kuvion 2 mukaisten kovalle savelle ja jäykälle savelle tehtävien anturoiden vähimmäisleveyksien soveltuvuuden edellytyksenä on se, että rakennuksessa ei ole enempää kuin kolme kerrosta, ja että suurin kannatettavien palkkien jänneväli ei ylitä 3 metriä, eikä liikkuva kuormitus missään kerroksessa ylitä 2,4 kN/m2 (= Mpa).
 
Vaikka savi on katsottava routivaksi maalajiksi, mahdolliset liikunnot tällä alueella rajoittunevat noin 90-100 cm kerrokseen maanpinnasta. Tämä siksi, että jäätyessä vesi pääsee vapaasti pakenemaan huokoisen saven rakosysteemiin jäätymisen edellä. Perustusten routasuojaus on kuitenkin syytä tehdä normaaliin eristyslevyvalmistajan suosituksen mukaisesti, paitsi lämpimällä ryömintätilalla tai kellarilla varustetuille perustuksille, joille ulkoista routasuojausta en katso välttämättömäksi.

5. LOPPULAUSE
Suoritetussa pohjatutkimuksessa todettiin Huissin rakentamiskaavan osoittamat rakennuspaikat perustamisolosuhteiltaan tyydyttäviksi, eikä perustamiselle katsota olevan syytä asettaa mitään erityisiä rajoituksia. Kantavuudeltaan hyväksyttävä kova savi ja jäykkä savi esiintyvät jokaisella tontilla sellaisilla syvyyksillä, jotka mahdollistavat annettujen ohjeiden mukaisen perustamisen. Anturoille perustaminen on annettujen ohjeiden puitteissa hyväksyttävää ja suositeltavaa.
Perustusten suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä suosittelen käytettäväksi "Ohjeita pientalojen perustajille", jonka 2002 päivitetty versio on luettavissa ilmaisena verkkoversiona Pientalon perustaminen (http://www.litorina.org/perustaminen)
Ilmajoella 30 päivänä kesäkuuta 1985
Seppo Mononen
Rakennusgeologi, fil. maist.

HUISSIN RAKENTAMISKAAVA 1985
Liite 1. Pohjatutkimuksen Pohjakartta © 1984 Ilmajoen kunta, alkuperäinen mittakaava 1:2000
Liite 2. Kairauspöytäkirjat:
Koekuoppa KK-1 Koekuoppa KK-2 Koekuoppa KK-3  Koekuoppa KK-4 Koekuoppa KK-5 Koekuoppa KK-6 Koekuoppa KK-7 Koekuoppa KK-8  Koekuoppa KK-9 Koekuoppa KK-10 Koekuoppa KK-11 Koekuoppa KK-12 Koekuoppa KK-13  Koekuoppa KK-14 Koekuoppa KK-15 Koekuoppa KK-16
 
Huissin rakentamiskaava
POHJATUTKIMUS 1985 Seppo Mononen, Rakennusgeologi Vaasa (Ilmajoki)
 

image008.jpg
Merellisiä simpukankuoria esiintyi 3 metrin syvyydellä

LIITE 2. KAIRAUSPÖYTÄKIRJAT

kk1.jpg

KK-2
kk2.jpg

KK-3
kk3.jpg

KK-4
kk4.jpg

KK-5
kk5.jpg

KK-6
kk6.jpg

KK-7
kk7.jpg

KK-8
kk8.jpg

KK-9
kk9.jpg

KK-10
kk10.jpg

KK-11
kk11.jpg

KK-12
kk12.jpg

KK-13
kk13.jpg

KK-14
kk14.jpg

KK-15
kk15.jpg

KK-16
kk16.jpg