Kakatuskinw.jpg

Yhteys email: seppomononen@litorina.org,

ISBN 978-952-5543-66-7 (HTML)

All Rights Reserved Copyright © 2009, 2010, 2015  Seppo Mononen

Available in English> /www.litorina.org/exhaustion/

Avainsanoja:
Elämä: yksilön henkilökohtainen todellisuus 
Elinkaari: elinikä
Elinvoima,
Energiataso
Elinvoiman käyttö: normaali +0; energiavajaus(-), uupumus, kevätväsymys; ylienergisyys (+), hyperaktiivisuus, euforia
Kuolleisuus
Kuolleisuus ja vuodenaika
Kuolleisuuskäyttäytyminen
Nuorten kuolleisuus
Maailmanjärjestys: todellisuus, luonnon lait
Kuolema: äärimäminen uupumus
Sisukkuus: vaikeus hyväksyä todellisuus totena, todellisuuden uhmaaminen ja sen aktiivinen kieltäminen
Rakkaus: kykyä hyväksyä todellisuus totena 
 

Seppo Mononen

Elinvoimasta

Kuolleisuuden perusteella kartoitettiin näytteenä Etelä-Pohjanmaan suomenkielisen väestön käyttäytymistä. Verrokkina oli otos Pohjanmaan rannikkoseudun ruotsinkielisestä väestöstä. Näytteen merkittäviä kuolleisuuskäyttäytymisen eroavaisuuksia verrokista todettiin numeerisesti. Nuorten kuolleisuus vakuutti näytteen poikkeavista erityispiirteistä ja myös tämän tutkimuksen aiheellisuudesta.
     Uupumus tarkoittaa vähäistä elinvoimaa, mikä ilmenee väsymyksenä ja välinpitämättömyytenä todellisuudesta, ja uuden oppimisen vaikeutena (koululaiset).  Kevätväsymys oli näyteväestön osan uupumuksen erityispiirre, jonka todellisuuden kuolleisuustilasto todisti.
     Elinvoima, elämän energia, lähestyy nollatasoa kuoleman lähestyessä ja asettuu sille kuollessa. Kuolema on siten äärimmäinen uupumus, ja kuolemalla ja suhteellisella elinvoimalla on yhteinen piste, millä ne voidaan sitoa toisiinsa.
     Kolmivuotisen energiajakson (uupumus, masennusperiodi, voi toistua joka kolmas vuosi) osoitti näyteryhmän kuolintilaston käyttäytyminen. Kuolleisuuden säännönmukaisuus edellyttäisi, että jokaisena toistaan seuraavana kolmena jakson vuotena kuolleita olisi sama aritmeettisesti normaali lukumäärä 1/3 eli noin 33,33 %. Osoittautui että näin ei ollut. 
     Näyteväestön kuolleisuuskäyttäytymistä tutkittiin tilastolla elinkaaresta ikäluokittain. Nuoresta väestönosasta saatiin uutta tietoa kartoittamalla alle 30-vuotiaitten kuolleisuus kahden vuoden aikaseulalla. Tämä täsmensi muuten 10 vuoden luokituksella saatua tietoa.
     Oletettu kokemusperäinen kolmen vuoden jakso jaettiin neljännesvuosiksi ja kuolleisuus vastaavasti redusoitiin suhteelliseksi energiaksi. Tämä tuotti jakson neljännesvuosittaiset energiavaihtelut ja vahvisti vaihtelun kolmivuotisen energiajakson vuosina.

Elinkaari  

Otannaksi valittiin kieliryhmien mukaisesti vuonna 1999 tietyissä pohjalaisissa sanomalehdissä julkaistujen kuolinilmoitusten tiedot. Näytteen tutkimustiedot saatiin Seinäjoella ilmestyvästä Ilkka-lehdestä, jonka lukijakunta edusti Etelä-Pohjanmaan suomenkielistä väestöä. Verrokki puolestaan oli otos Pohjanmaan rannikkoseudun ruotsinkielisestä väestöstä. Tämä aineisto kirjattiin seuraavista ruotsinkielisistä sanomalehdistä: Jakobstads Tidning, joka ilmestyy Pietarsaaressa, Vasabladet, ilmestymispaikka Vaasa, ja Syd-Österbotten, Närpiö.

RyhmäLähdeMiehetNaisetYhteensäRyhmä
Näyte (1)Ilkka, Seinäjoki 82182816491649  1361
Verrokki (2)Vasabladet, Vaasa 360368728
Syd-Österbotten, Närpiö 131125256
Jakobstads Tidning, Pietarsaari 185192377
Yhteensä 3010

 Taulukko O.1. Otanta
Aineisto koostui 3010 kuolintapauksesta. Näytteen otanta oli 1649, joista 821 oli miespuolista ja 828 naispuolista yksilöä. Verrokkiaineisto koostui 1361 kuolleesta ja käsitti 676 miespuolista ja 685 naispuolista kansalaista. Kuolleisuutta  ajan muuttujana tutkittiin 10 vuoden ikäluokittain: alle 10-vuotiaat, 10<20, 20<30 … ja 100<110 vuotiaat. (Huomautus: esimerkiksi merkintä 10<20 tarkoittaa tässä 10,00 ja enemmän mutta vähemmän kuin 20,00).

Kuva1elinkaari1.jpg

Kaavio K.1. Kuolleisuus ja ikäluokka: näyte (1) miehet ja naiset
 
Näytteen naisia kuoli enimmillään 42,51%  ikäluokassa 80<90 vuotta; miesten kuolleisuus 70<80 vuoden ikäluokassa oli 33,25%  ja 80<90 vuoden ikäluokassa 29,23%. Yksi nainen, 0,1% naisista, eli yli 100-vuotiaaksi.
     Ikäluokassa 20<30 vuotta kuolleisuus oli 1,2% miehistä ja 0,5% naisista, 30<40-ikäluokassa kuoli vastaavasti 2,3% miehistä ja 1,1% naisista. Alle 10-vuotiaina kuoli 13 lasta: yhdeksän tyttöä (1,09% naisista) ja neljä poikaa (0,49% miehistä).

Kuva2elinkaari2.jpg

Kaavio K.2. Kuolleisuus ja ikäluokka: verrokki (2) miehet ja naiset

Verrokin alle kymmenvuotiaina kuolleita lapsia oli kuusi. Näistä poikia oli neljä (0,6% miehistä) ja tyttöjä kaksi. Naisten kuolleisuus pitkäikäisimpien ikäluokassa 80<90 vuotta oli 45,85% naisista. Miehistä 33,23% kuoli ikäluokassa 70<80 mutta pitkäikäisimpien ikäluokassa, 80<90 vuotta,  kuoli 36,35% miehistä. Kolme naista eli yli 100 vuotiaaksi.

Nuorten kuolleisuus 
Kuolleisuustilasto 10 vuoden ikäluokittain ei antanut tyydyttävää kuvaa lasten ja nuorten kuolleisuudesta vaikka se ennakoi näyteväestön epäsäännöllisyyksiä. Nuoren väestönosan kuolleisuuden selvittämiseksi alle 30-vuotiaiden aineistot arvioitiin uudelleen käyttäen kahden vuoden aikaseulaa (Taulukko N.1.).
Ikä vn naiset1% naiset1n miehet1% miehet1n naiset2% naiset2n miehet2% miehet2
0<2 40,4820,2420,2940,59
2<400,0010,1200,0000,00
4<600,0010,1200,0000,00
6<820,2400,0000,0000,00
8<1000,0000,0000,0000,00
10<1230,3600,0000,0000,00
12<1400,0000,0000,0000,00
14<1600,0000,0000,0000,00
16<1810,1210,1210,1510,15
18<2010,1250,6100,0000,00
20<2210,1220,2400,0000,00
22<2420,2430,3710,1500,00
24<2610,1230,3700,0000,00
26<2800,0000,0010,1520,30
28<3000,0030,3700,0010,15
Yhteensä151,81212,5650,7381,19
Taulukko N.1.  Alle 30- vuotiaitten kuolleisuus kahden vuoden ikäluokittain: n-lukumäärä, %-prosenttiosuus naisista, miehistä, näytteestä (1), verrokista (2)
 
Näytteen (1) alle 30-vuotiaina kuolleista naispuolisia oli 15 eli 1,81% naisista. Miespuolisten lukumäärä puolestaan oli 21 eli 2,56% miehistä. Verrokin (2) kuolleista viisi oli naispuolisia (0,73% verrokin naisista) ja kahdeksan eli 1,19%  miehistä.
     Yhteensä verrokin yksilöistä alle 30-vuotiaina kuoli 13 henkilöä. Se että nuorten kuolleisuus oli 2,8 –kertainen verrokkiin nähden, osaltaan osoitti näytteen erikoislaatuisuutta.
0<2 -vuotiaina kuoli kummassakin ryhmässä kuusi lasta: Näytteessä neljä tyttö- ja kaksi poikavauvaa. Verrokin kuolleisuus oli kaksi tyttö- ja neljä poikavauvaa.
     2<4 -vuotiaiden ja 4<6 -vuotiaiden poikalasten korkea kuolleisuus voi herättää vakavia kysymyksiä. Myös selittämättömiä ovat 6<8- ja 10<12 -vuotiaiden tyttöjen kuolemat. Verrokin tilastossa näissä ikäluokissa nimittäin oli nolla-kuolleisuus.
      16<18-vuotisten nuorten ikäluokassa kuoli yksi sekä miehistä että naisista yhtäläisesti kummassakin ryhmässä. Näytteen 18<20 vuotiaiden ikäluokan kuolleisuus oli kuusi nuorukaista  (viisi miestä, yksi nainen). Yksikään verrokin naisista ei kuollut  18-26 ikäïsenä; 0-30 vuotiaina verrokin naisia kuoli viisi.
Kuva5alle301.jpg
 
Kaavio N.1. Alle 30- vuotiaitten kuolleisuus, näyte (1)
 
Kuva6alle302.jpg

Kaavio N.2. Alle 30- vuotiaitten kuolleisuus, verrokki ( 2) 
 
 
Kuolleisuus ja vuodenajat
 
Kuolleisuuden mahdollisen vuodenaikaisen vaihtelun toteamiseksi kirjattiin kuolinajat päivälleen ja ne tallennettiin vuoden 1999 vuodenaikojen mukaisesti. Koska vuodessa on neljä vuodenaikaa, aritmeettisen normaalisti kunakin vuodenaikana tulisi olla 25% kuolemantapauksista. Osoittautui että näin ei ollut.

Kvuodenaika1.jpg
 
Kaavio V.1. Kuolleisuus ja vuodenajat, näyte (1)
 
Kvuodenaika2.jpg
 
Kaavio V.2. Kuolleisuus ja vuodenajat, verrokki  (2 )
 
Näytteen (1) naisten vuodenaikojen mukainen suurin kuolleisuus oli keväällä jolloin 30,68% naisista kuoli (tämä oli 5,68% enemmän kuin aritmeettisen  normaali). Kesällä kuolleisuus oli normaalia alhaisempi, 22,22%, samoin syksyllä, 21,86%. Talvella naisten kuolleisuus oli lähes normaali eli 25,24% naisista. Näytteen (1) miesten kuolleisuus oli syksyllä lähes normaali 24,85%, samoin talvella, 25,70%.  Kevään ja kesän kuolleisuudet olivat vastaavasti 23,87% ja 25,88%.
     Verrokin (2) naisten kuolleisuus talvella oli lähes normaali 25,51%. Kuolleisuus oli suurin keväällä, 27,55% (2,55% normaalia suurempi, mutta alempi kuin näytteellä). Kesällä naisten kuolleisuus oli alhainen 22,74% % ja syksyllä 24,20%.Talvella verrokin (2) miesten kuolleisuus oli 26,81% miehistä. Keväällä se oli 24,00% ja kesällä 22,37%, kumpikin alle normaalin. Syksyn kuolleisuus 26,81% osoittautui miesten kuolleisuuden toiseksi maksimiksi.
 
Jaksoteoria
Olettaen että mitään jaksollisuutta ei olisi, aritmeettisesti normaali 1/3 kuolintapausten määrä olisi vakio joka väestössä jokaisena peräkkäisenä jakson vuotena. Kuitenkin näytteen kuolleista enemmän kuin 1/3 menehtyi kolmella jaollisena ikävuotenaan.
9.SchematicFI.jpg
Kaavio J.1. Jaksoteorian kaavamainen esitys. 0-taso kuvaa neutraalia energian käyttöä; sen alapuolella on energiavajaus-, uupumusperiodi; ja yläpuolella ylienergisyyden, ”euforian” episodi. Jakson pituus Λ (lambda) on kolme vuotta (SM 1984)
 
 
Kuoleman lähestyessä elinvoima, elämän energia, pienenee ja asettuu nolla-tasolle kuollessa: Kuolema on äärimäinen uupumus. Kuolemalla ja energiatasolla on siten yhteinen piste mikä sitoo ne toisiinsa.Elämässä, joka pysyy henkilökohtaisen todellisuuden rajoissa, riittävä yöuni on lepoa joka voi täydentää paivän aikana kulutetun elinvoiman, energian. Ylenmääräiset tunteet ja tahtominen -tahdolla todellisuuden uhmaaminen- voi kuitenkin pitkällä aikavälillä johtaa energiavajaukseen. Vajaustilan vakavuus on suorassa suhteessa kulutettuun ylimääräiseen korvaamattomaan energiaan. Esimerkiksi ”kevätväsymys” näkyi naisten kuolleisuudessa (katso Kuolleisuus ja vuodenaika).

Tämän tutkimuksen tarkoituksiin oletettiin kolmivuotinen jakso, jossa jakson ensimäinen vuosi sai symbolin v suomenkielen sanasta vuosi. v määriteltiin nollaksi tai kolmella jaolliseksi kokonaisluvuksi. Ensimäinen vuosi käsittää ajan 0<v+1. Seuraava vuosi käsittää ajan vuodesta v+1 vuoteen <v+2, ja kolmas ja viimeinen vuodesta v+2 vuoteen <v+3. Koska kolme on itsellään jaollinen kokonaisluku, alkaa tästä seuraava jakso.

Ikäv<0,25v<0,50v<0,75v<1,00v<1,25v<1,50v<1,75v<2,00v<2,25v<2,50v<2,75v<3,00
73,96       1    
85,34     1      
79,89       1    
83,33         1  
84,53  1         
90,79   1        
86,99           1
89,53          1 
81,49 1          
011101020111
 Taulukko J.1. Kuolleisuus jakson neljännesvuosittain
 
Työkirjan kopio-otteessa yllä on kuolleisuusaineistosta laskettu elinkaari kahden desimaalin tarkkuudella (vasen sarake), esimerkiksi 73,96. Tätä lähinnä pienempi kolmella jaollinen ikävuosi on 72. Erotusjäännös 1,96 vuotta sijoittuu sarakkeeseen <(v+2,00), joka on 8. neljännes.
     Jaksoteorian testaamiseksi kuolleisuuden prosenttiluvut laskettiin jokaiselle kolmelle jakson vuodelle. Koska 100 % - kaikki tutkitut!- kuolivat, aritmeettisen normaalin mukaisesti jokaisena jakson vuotena olisi kuolleita tullut olla 1/3, tai desimaaleina noin 33,33 %,  joka on noin 8,33 % kunakin jakson vuosineljänneksistä. Suurempi prosenttiluku tarkoittaa normaalia suurempaa kuolleisuutta, pienempi prosenttiluku normaalia vähäisempää kuolleisuutta.
Taulukko J.2. Kuolleisuus  jakson vuosinaOtanta,  % otannasta ja (lukumäärä)Miehet Näyte (1)Naiset Näyte (1)Miehet Verrokki (2)Naiset Verrokki (2)
v0 < v+1,00        vuosi 1   33.75  (1016)      33,09    36,1833,6231,75
v+1,00 < v+2,00 vuosi 233.36  (1004)      31,1634,3533,9234,27
v+2,00 < v+3,00 vuosi 332.89   (990)       35,7529,4832,4633,98

Taulukko J.2. Otannan kuolleisuus- % jakson vuosina otannasta, näytteen (1),  verrokin (2) miehistä, naisista
 
Otannan 3010 yksilöstä 33,75% (1016) kuoli jakson ensimäísen vuoden aikana. Toisen vuoden aikana kuoli 33,36% (1004), ja 32,89% (990) kuoli jakson kolmannen vuoden  aikana. Näytteen 1649 yksilöstä 34,63% (571) kuoli jakson ensimäisen vuoden 1 aikana; 32,75% (540) kuoli vuoden 2 aikana; ja 32,63% (538) vuoden 3 aikana. Verrokin otanta käsitti 1361 yksilöä joista 32,70% (445) kuoli jakson ensimäisen vuoden aikana, 34,09% (464) toisen vuoden aikana ja 33,21% (452) kuoli jakson kolmannen vuoden aikana.

Kvuodet1.jpg
Kaavio J.1.  Kuolleisuus -% jakson vuosina, näyte (1)
 
Näytteen (1) miehistä jakson ensimäisenä vuotena kuoli 36,18%, mikä oli 2,85% yli normaalin 33,33%.  Naisten vastaava  kuolleisuus oli 33,09%. Toisena vuotena  näytteen miesten kuolleisuus oli 34,35% ja naisten 31,16%. Jakson viimeisenä vuotena miesten kuolleisuus oli minimissään 29,48% kun taas naisten kuolleisuus oli maksimissaan 35,75%.

Verrokin (2) kuolleisuusluvut poikkesivat vähemmän  normaalin kuolleisuuden tasosta kuin näytteen. Vuoden 1 kuolleisuus oli miehillä 31,75% ja naisilla 33,62%. Vuoden 2 aikana miehistä kuoli 34,27% ja naisista 33,92%. Jakson viimeisenä vuotena miesten ja naisten kuolleisuudet olivat vastaavasti 33,98% ja 32,46%.

Kvuodet.jpg

Kaavio J.2. Kuolleisuus -% jakson vuosina, verrokki (2)

 

Elinvoimasta
 
Taulukossa E.1. on jakson vuosineljänneksittäinen kuolleisuus kummallekin ryhmälle (Ry), lukumääränä (n) sukupuolen mukaan ja prosenttiosuutena (%) kuolleista. Prosenttiosuudet on laskettu vastaavasti ryhmästä, ryhmän naisista ja ryhmän miehistä.

Taulukko N.1.Jakson vuosineljänneksetn%n%n%n%n%n%
Ry1Ry1Na1Na1Mi1Mi1Ry2Ry2Na2Na2Mi2Mi2
1v < (v+0,25)1529,22759,06779,381208,82639,17578,46
2(v+0,25) < (v+0,50)1539,28738,82809,741007,35486,99527,72
3(v+0,50) < (v+0,75)1358,19769,18597,191198,74629,02578,46
4(v+0,75) < (v+1,00)1317,94506,04819,871067,79588,44487,12
5(v+1,00) < (v+1,25)1247,52556,64698,41198,74608,73598,75
6(v+1,25) < (v+1,50)1297,82607,25698,41259,187010,19558,16
7(v+1,50) < (v+1,75)1529,22789,42749,011017,42517,42507,42
8(v+1,75) < (v+2,00)1358,19657,85708,531198,74527,57679,94
9(v+2,00) < (v+2,25)1358,19688,21678,16926,76476,84456,68
10(v+2,25) < (v+2,50)1418,55789,42637,671158,45629,02537,86
11(v+2,50) < (v+2,75)1207,28688,21526,331319,63618,887010,39
12(v+2,75) < (v+3,00)1428,61829,9607,311148,38537,71619,05
 Yhteensä (n)  100 100 100 100 100 100
 1649 828 821 1361 687 674 
 
Taulukko E.1. Jakson kuolleisuus: n-lukumäärä; % -ryhmästä Ry; Na- naiset, Mi-miehet (1-näyte; 2-verrokki)
 
Alla olevissa kaavioissa on kuvattu jakson kuolleisuus ja kuolleisuudesta johdettu jakson energiataso kummallekin ryhmälle. Aritmeettisesti normaali kuolleisuus 8,33% on merkitty katkoviivalla, johon kuvaajia voi verrata.  Kuolleisuus suhteellisen energian 0-tasolla on nolla. Näytteen naisten kuolleisuus oli alhainen jakson neljännessä ja viidennessä neljänneksessä  ja se oli alhainen vielä kuudennessa. Miesten kuolleisuuden minimi 6,33% oli 11. neljänneksessä joka on jakson kolmannen vuoden kolmas neljännes.
ElinvKUOLl1.jpg
Kaavio E.1. Jakson kuolleisuus, näyte (1)

Näytteen (1) naisten kuolleisuus osoitti kolmen vuosineljänneksen pituisen periodin jossa neljännessä neljänneksessä naisia kuoli 6,04%, -2,29% alle aritmeettisen normaalin, viidennessä neljänneksessä 6,64%  -1,69% ja vielä kuudennessakin neljänneksessä 7,25%, -1,08% alle normaalin. Miesten kuolleisuus  9. neljänneksessä oli liki normaali 8,16% mutta alhainen 6,33% 11.  neljänneksessä.

ELINV.1.jpg
 
Kaavio E.2. Jakson suhteellinen energiataso e, näyte (1)
 
Kuolleisuusluvuista redusoidut suhteellisen energian käyrät osoittivat näytteen naisten kokevan pitkäkestoisen energiapaisunnan. Jakson neljänneksissä 1, 2 ja 3  esiintyi energiavajausta, mutta neljännessä neljänneksessä ylimääräistä suhteellista energiaa oli +9,18e yksikköä, viidennessä neljänneksessä +7,76e  ja vielä kuudennessakin +4,34e. Miehillä oli korkean energian episodi 11. neljänneksessä tasolla +7,98 e yli normaalin.
 
 
EKuoll2.jpg
Kaavio E.3. Jakson kuolleisuus, verrokki (2)

Verrokin (2) naisista kuoli kuudennessa neljänneksessä 10,19%, mikä oli +1,86% enemmän kuin normaaliarvo. Miehistä jakson 11. neljänneksessä kuoli 10,39%, mikä ylitti normaalitason +2,06%.  Jakson 9. neljänneksessä kuoli 6,84% naisista ja 6,68% miehistä. Nämä olivat vastaavasti -1,49% ja  -1,65% aritmeettisen normaalin alapuolella.

Elinv2.jpg

Kaavio E.4. Jakson suhteellinen energiataso e, verrokki (2)
Verrokin naisilla oli jakson kuudennessa vuosineljänneksessä -7,43e matalan energian episodi ja korkean suhteellisen energian episodi +5,96e jakson 9. vuosineljänneksessä. Miehet kokivat matalan -8,21e suhteellisen energian episodin jakson 11. vuosineljänneksessä.
 
 
Yhteenveto
Etelä-Pohjanmaan suomenkielisestä väestöstä otetun näytteen kuolleisuuskäyttäytymistä tutkittiin elinvoiman selvittämiseksi. Verrokkina oli otos Pohjanmaan Rannikkoseudun ruotsinkielisestä väestöstöstä.
     ”Kevätväsymys” osoittautui esimerkiksi uupumuksesta: Vuodenaikojen mukainen tilasto osoitti sekä näytteen että verrokin naisten kohonneen kuolleisuuden keväällä, mikä todisti kevätväsymyksen todellisuuden. Kevätväsymyksen arvellaan juontuvan vaikeudesta hyväksyä todellisuus, tässä tapauksessa luonnon järjestys.
     Hälyttävänä voi pitää näytteen nuorten kuolleisuutta: alle 30-vuotiaina kuoli 36 yksilöä kun verrokin kuolleisuus oli 13. Siten näytteen nuorison kuolleisuus ylitti verrokin vastaavan luvun noin 2,8 -kertaisesti.
      2<4 -vuotiaiden ja 4<6 -vuotiaiden poikalasten lukuisat kuolemat voivat herättää vakavia kysymyksiä. Myös selittämättömiä ovat 6<8- ja 10<12 -vuotiaiden tyttöjen kuolemat. Vertailuryhmän tilastossa näissä ikäluokissa nimittäin oli nolla-kuolleisuus.
     Kuollessa elinvoima asettuu nolla-tasolle, joten kuolemalla ja elinvoimalla on yhteinen piste joka sitoo ne toisiinsa. Kokemusperäinen kolmen vuoden kuolleisuusjakso jaettiin vuosineljänneksiksi ja redusoitiin suhteelliseksi energiaksi.  Tulokseksi saatiin otoksen kolmivuotisen jakson suhteelliset energiatasot. Nämä osoittivat vaihtelun normaalista tasosta korkean energian (ylienergisyyden)- ja matalan energian (uupumus)- episodeihin. Näytteen naisilla todettiin kolmen neljännesvuoden mittainen korkean energian episodi joka ylitti normaalin 0-tason jopa +9,18 suhteellisen energian yksiköllä.
     Kevätväsymykseen vaikuttaa vuodenaikojen vaihtelu, toisin sanoen maailmanjärjestys,  ja se on kalenteriaikaan sidottu. Elinvoima, suhteellinen energiataso, sen sijaan määräytyy jokaisen yksilön omasta henkilökohtaisesta todellisuudesta, elämästä, eikä ole yleiseen ajanlukuun sidottu. 

Suomessa 2010
Seppo Mononen
Elinvoimasta
In English: /www.litorina.org/exhaustion
     
LIITTEET:
  • Päivittäinen kuolleisuus Näyte (1)
  • Päivittäinen kuolleisuus Verrokki (2)
  • Elinkaari Näyte (1)
  • Elinkaari Verrokki (2)
Liite1.jpg
Liite2.jpg
LIITE K.1.1
Taulukko K.1.1.Kuolleisuus ikäluokittain, Näyte (1)Prosenttiosuus  miehistä, naisista, näytteestä (1)
Ikäluokka vn miehet n naisetn näyte% miehistä % naisista % näytteestä
<10 49130,491,090,79
10<2085130,970,600,79
20<30104141,220,480,85
30<40197262,310,851,58
40<503522574,262,663,46
50<6071391108,654,716,67
60<701197018914,498,4511,46
70<8027320047333,2524,1528,68
80<9024035259229,2342,5135,90
90<100411181594,9914,259,64
100<1101230,120,240,18
Yhteensä8218281649100,00100,00100,00
LIITE K.1.2
Taulukko K.1.2.Kuolleisuus ikäluokittain, Verrokki (2)Prosenttiosuus miehistä, naisista, verrokista (2)
 Ikäluokka vn miehet n naiset n verrokki % miehistä % naisista % verrokista
<104260,590,290,44
10<201120,150,150,15
20<303250,450,290,37
30<40124161,780,581,18
40<50217283,121,022,06
50<603929685,794,225,00
60<70835013312,317,289,77
70<8022416538933,2324,0228,58
80<9024531556036,3545,8541,15
90<100421091516,2315,8711,09
100<1100330,000,440,22
Yhteensä6746871361100,00100,00100,00

Seppo Mononen 2010

Elinvoimasta 

Seppo Mononen 2010